Indikaattorit

Elämä ja terveys

Alkoholin käyttö

Täysin raittiita Helsingin peruskoululaisista on lähes kaksi kolmasosaa. Lukioissa raittiita on noin kolmasosa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista hieman alle kolmasosa. Määrät ovat samalla tasolla koko maan keskiarvojen kanssa. Vantaan peruskouluissa raittiita on hieman enemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun peruskouluissa, ja Espoon ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ovat hieman raittiimpia kuin pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien ammattikoululaiset. Muuten raittiiden osuuksissa ei ole merkittäviä eroja pääkaupunkiseudun eri kaupunkien nuorten välillä.

Kuitenkin meillä on samanaikaisesti myös iso joukko nuoria, jotka juovat itsensä humalaan asti kuukausittain. Nuorten vapaa-aikaan yhdistyy usein alkoholinkäyttö osana hauskanpitoa ja nuoret pyrkivät usein vahvistamaan sosiaalisuutta ja luomaan yhteishenkeä. Nuorten keskuudessa ryhmäpaine saattaa vaikuttaa nuorten alkoholinkäyttöön suotuisasti tai haitallisesti. Myös nuorten elinolot, kuten huono-osaisuus, ihmissuhteet tai taloudelliset huolet, saattavat vaikuttaa alkoholin käyttöön.

Ainakin kerran kuukaudessa itsensä tosi humalaan asti juo joka kymmenes peruskoululainen, joka neljäs lukiolainen ja hieman useampi kuin joka neljäs ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva helsinkiläisnuori. Alkoholin käyttö on ollut laskussa kaikilla kouluasteilla ainakin jo vuodesta 2006. Peruskouluissa itsensä kuukausittain humalaan juovien osuus laski noin puolitoista prosenttiyksikköä vuoteen 2013 verrattuna, ammatillisissa oppilaitoksissa pudotusta oli lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Lukioissa alkoholin käyttö kuitenkin lisääntyi hieman vuoteen 2013 verrattuna, lukiolaispoikien keskuudessa nousua oli peräti yli viisi prosenttiyksikköä. Pitkän aikavälin trendi on kuitenkin myös lukiolaispoikien ja –tyttöjen keskuudessa laskeva. Pojat juovat tyttöjä enemmän kaikilla kouluasteilla. Peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ero on vain pari prosenttiyksikköä, mutta lukioissa kuukausittain itsensä humalaan juovien poikien osuus on lähes seitsemän prosenttiyksikköä tyttöjä suurempi.

Helsingin peruskoululaisten alkoholin käyttö on samalla tasolla niin koko maan keskiarvon kuin muidenkin pääkaupunkiseudun peruskoululaisten kanssa. Myöskään ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien osalta tilanne ei poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta eikä Vantaan tilanteesta. Espoon ammatillisissa oppilaitoksissa alkoholia käytetään hieman vähemmän. Helsingin ja Vantaan lukiolaiset käyttävät alkoholia hieman enemmän kuin espoolaislukiolaiset. Koko maan lukiolaisista juo itsensä kuukausittain tosi humalaan harvempi kuin joka viides.

Alkoholinkäytöllä on haitallisia vaikutuksia nuorten älylliseen, tiedolliseen, sosiaaliseen kuin fyysiseenkin kasvuun ja kehitykseen. Alkoholiriippuvuus ja siihen liittyvät ongelmat ovat sitä todennäköisempiä, mitä nuorempana alkoholikäyttö aloite­taan. Alkoholi myös lisää tapaturmien ja liikenneonnettomuuksien ja väkivallan kohteeksi joutumisen riskiä.

Alkoholin juomisen ikäisillään hyväksyy vähäisessä määrin hieman yli puolet peruskoululaisista ja noin kolme neljästä lukiolaisesta ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevasta. Humalajuomisen ikäisiltään hyväksyy noin joka viides peruskoululainen ja puolet lukiolaisista ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista.

Päivitetty 17.10.2017.

Aineistokuvaus: 

Indikaattori perustuu kysymykseen: "Kuinka usein käytät alkoholia tosi humalaan asti?" Vastausvaihtoehdot: 1) kerran viikossa tai useammin, 2) noin 1-2 kertaa kuukaudessa, 3) harvemmin, 4) en koskaan. Tarkastelussa ovat mukana ne vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 1 tai 2.

Vuonna 2017 kouluterveyskyselyyn vastanneita oli Helsingin peruskoulun 8.- ja 9.-luokalla 5125 oppilasta, lukioissa 3809 opiskelijaa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 2159 opiskelijaa. Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010, 2013 ja 2017.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset