Indikaattorit

Tulevaisuuden hallinta

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret

Helsinkiläisiä 16–29-vuotiaita nuoria, jotka olivat koulutuksen ja työn ulkopuolella, oli 8 976 eli 6,8 prosenttia koko ikäluokasta vuoden 2015 lopussa. Näillä nuorilla tarkoitetaan vain peruskoulun käyneitä nuoria, jotka eivät ole suorittaneet mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen, eivätkä he myöskään ole tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijoina. Lisäksi heitä ei ole tilastoitu työllisiksi, eläkeläisiksi tai varusmiespalvelusta suorittaviksi.

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus on korkeampi miehillä kuin naisilla, miehistä ulkopuolisia on 7,7 prosenttia, naisista 6,1 prosenttia. Muun kuin ruotsin- ja suomenkielisillä ulkopuolisuus on selvästi yleisempää, heistä jopa 22 prosenttia lukeutuu ulkopuolisiin. Maahanmuuttajien tutkintotiedot ovat kuitenkin tilastoissa epätäydelliset, joten osalla vieraskielisistä saattaa olla muussa maassa suoritettu tutkinto ja he ovat tässä tarkastelussa aiheettomasti. Samoin osa maastamuuttaneista saattaa esiintyä edelleen tilastoissa, mikä nostaa ulkopuolisten määrää todennäköisesti eniten juuri ulkomaalaistaustaisella väestöllä. Tilastoiduista koulutuksen ja työn ulkopuolella olevista helsinkiläisistä nuorista puolet on vieraskielisiä, kuten koko pääkaupunkiseudullakin. Vieraskielisten osuus ulkopuolisista on suurin vanhemmissa ikäluokissa.

Suomen ja ruotsinkielisten työn ja koulutuksen ulkopuolisuus on suurimmillaan reilu viisi prosenttia 20-ikävuoden kohdalla ja se laskee kolmen prosentin tasolle 25 ikävuoden kohdalla. Naisten ulkopuolisuus on miehiä vähäisempää kaikilla ikäluokilla. Suurimmillaan sukupuolten ero on 19–21-vuotiailla. Vieraskielisillä ulkopuolisuus ei vähene vaan kasvaa iän suhteen. Alle 20-vuotiaista vieraskielisistä alle viidennes oli ulkopuolisia, 25 vuotta täyttäneistä jo neljännes.

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien osuus 16–29-vuotiaista nuorista on pysynyt hyvin samana viime viisi vuotta. Alle 20-vuotiaiden ulkopuolisten osuus on kuitenkin tasaisesti pienentynyt koko 2010-luvun ajan. Etenkin vieraskielisten alle 20-vuotiaiden ulkopuolisten määrä ja osuus on vähentynyt huomattavasti.  Myös vuonna 2015 alle 20-vuotiaiden ulkopuolisten osuus laski kaikilla kieliryhmillä ja molemmilla sukupuolilla edellisvuoteen nähden. 20 vuotta täyttäneillä osuus taas jatkoi pientä kasvuaan, määrällisesti kasvoi eniten 25–29-vuotiaiden ulkopuolisuus.

Koko maassa ulkopuolisten osuus 16–29-vuotiaista on Helsinkiä pienempi, 5,6 prosenttia. Vantaalaisista nuorista ulkopuolisia on 7,5 prosenttia ja espoolaisista 6,3. Helsingissä nuorimmat ovat useammin koulutuksen ja työn ulkopuolella; 16–19-vuotiaista helsinkiläisistä ulkopuolisia on 7 prosenttia, kun koko maan samanikäisistä ulkopuolisia on 4,5 prosenttia, espoolaisista 5 ja vantaalaisista 5,9. Etenkin kotimaankieliset ovat Helsingissä muuta maata useammin työn ja koulutuksen ulkopuolella alle 20-vuotiaana, mutta 20 ikävuoden jälkeen harvemmin. Vieraskielisten ulkopuolisuus on Helsingissä lähes samalla tasolla kuin koko maassakin.

Päivitetty 30.5.2017 

Aineistokuvaus: 

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret käsittää 16-29-vuotiaat ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat työttömät ja työvoiman ulkopuoliset nuoret. Työvoiman ulkopuolisista nuorista on otettu ne, jotka eivät ole opiskelijoina, eläkeläisinä tai varusmiespalvelusta suorittamassa. Näiden koulutuksen ja työvoiman ulkopuolisten osuus on laskettu vastaavasta ikäluokasta.

Tutkinnon suorittaneita koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä ja tieto opiskelusta on saatu mm. Tilastokeskuksen opiskelijarekisteristä ja Valtion opintotukikeskuksen opintotukirekisteristä. Työllistymistä, työvoimaa ja ansioita koskevat tiedot poimitaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Eläkeläisiksi katsotaan kaikki ne, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella. Varusmiehiksi määritellään henkilöt, jotka ovat pääesikunnan mukaan olleet varusmiespalveluksessa vuoden viimeisellä viikolla. Varusmiehiksi ei katsota laskentaviikolla kertausharjoituksissa olleita henkilöitä.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset