Indikaattorit

Turvallisuus

Koulukiusaaminen

76 prosenttia Helsingin peruskoulujen yläluokkalaisista ei ollut kokenut lainkaan koulukiusaamista vuoden 2017 aikana. Toisella asteella kiusaamista tapahtuu vielä vähemmän: lukiolaisista 91 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 87 prosenttia ei ollut kokenut koulukiusaamista vuonna 2017.

Koulukiusaaminen on ollut viime vuodet tasaisessa laskussa. Erityisesti peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kiusaaminen on vähentynyt, lukioissa kiusattujen osuus on säilynyt samana. Poikia kiusataan enemmän kuin tyttöjä, mutta sukupuolten välinen ero on tasoittunut. Pojat ilmoittavat myös tyttöjä useammin osallistuneensa muiden oppilaiden kiusaamiseen. Kaikilla kouluasteilla kiusaamista kokeneiden osuudet ovat samalla tasolla koko maan keskiarvon ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.

Koulukiusaaminen ilmenee useimmiten nimittelynä ja naurunalaiseksi tekemällä. Myös kaveriporukan ulkopuolelle jättäminen on yleinen kiusaamismuoto. Fyysinen kiusaaminen, kuten töniminen, potkiminen ja lyöminen, on yleistä vielä peruskoulussa erityisesti pojilla, mutta toiselle asteelle siirryttäessä se harvinaistuu.

Aikuiselle kertominen on kiusatun nuoren ensisijainen keino saada kiusaaminen loppumaan. Peruskoulun yläluokilla kiusaamisesta jollekin koulun aikuiselle kertoneita oli hieman useampi kuin joka neljäs vastaaja. Heistä noin kolmasosan mielestä kiusaaminen oli kertomisen jälkeen jatkunut samanlaisena tai pahentunut. Lukioissa kiusaamisesta oli kertonut joka kymmenes oppilas, heistä noin neljäsosan mielestä kiusaaminen oli kertomisen jälkeen jatkunut ennallaan tai pahentunut. Ammatillisissa oppilaitoksissa kiusaamisesta oli kertonut joka neljäs oppilas ja heistä vain kymmenesosa arvioi tilanteen jatkuneen yhtä huonona tai pahentuneen kertomisen jälkeen.

Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret arvioivat muun maan nuoria harvemmin kiusaamisen jatkuneen entisellään tai pahentuneen siitä kertomisen jälkeen. Muuten osuudet ovat keskimäärin samalla tasolla koko maan keskiarvon ja muiden pääkaupunkiseudun nuorten kanssa. Vastaajamäärien vähäisyyden vuoksi vertailua sukupuolten välillä ei ole mahdollista tehdä.

Koulukiusaamiseen puuttumisessa tärkeää on johdonmukaisuus ja riittävän pitkälle ulottuva seuranta, puolittainen puuttuminen saattaa vain pahentaa kiusatun tilannetta entisestään. Helsingissä on kehitteillä uusi kiusaamisen vastainen ohjelma, jossa kiusaamiseen puuttumiselle on tarkoitus luoda selkeä ja tehokas toimintamalli.

Päivitetty 8.12.2017

Aineistokuvaus: 

Indikaattori perustuu kysymykseen ”Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa tämän lukukauden aikana? Useita kertoja viikossa / noin kerran viikossa /Harvemmin / ei lainkaan”. Indikaattoriin laskettiin ne, jotka eivät olleet kokeneet koulukiusaamista ollenkaan. Indikaattorissa on näin vastanneiden osuus kaikista vuosiluokan vastanneista.

Kiusaamiseen puuttumista mittaava indikaattori perustuu kysymykseen “Mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun olet kertonut kiusaamisesta?“ Vastausvaihtoehdot: 1) kiusaaminen on loppunut, 2) kiusaaminen on vähentynyt, 3) kiusaaminen on jatkunut kuten ennenkin, 4) kiusaaminen on pahentunut, 5) en tiedä. Tarkastelussa ovat ne vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdot 3 tai 4. Vastaajien osuus (%) lasketaan niistä vastaajista, jotka ovat olleet osallisena koulukiusaamistilanteessa, ja jotka ovat kertoneet koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta lukukauden aikana jollekin koulun aikuiselle.

Vuonna 2017 kouluterveyskyselyyn vastanneita oli Helsingin peruskoulun 8.- ja 9.-luokalla 5125 oppilasta, lukioissa 3809 opiskelijaa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 2159 opiskelijaa. Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010, 2013 ja 2017.

Aiheeseen liittyvä kokemustieto
Kutsu mua puheenjohtajaksi 
Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset