Tutkimus

Nuoret Helsingin kaupungin tutkimuksissa

Helsingin kaupunki on tutkinut nuoriaan jo 1950-luvulta saakka. Monen hallintokunnan yhteisiä hankkeita ovat olleet nuorten vapaa-aikaa ja harrastuksia koskevat tutkimukset joita on tehty noin kymmenen vuoden välein 1980-luvun alusta lähtien. Kaupunki tuottaa myös vuosittain uusia tutkimuksia nuorten hyvinvoinnista ja elinoloista.

Nuorten vapaa-aika hankkeen tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä vapaa-ajan ja harrastustoiminnan vaikutuksista nuoren elämänlaatuun, hyvinvointiin ja peruskoulun jälkeisiin valintoihin.

Yksin kaupungissa -kirjassa käsitellään yksinasumisen teemaa monesta näkökulmasta, syrjäytyneistä citysinkkuihin ja yksinasumisen hyvinvointivaikutuksista talouteen. Julkaisussa esitellään muun muassa sitä, millaisia ovat yksinasuvien tekemät asumisvalinnat tai elämäntavat.

Tietokeskuksen Kvarttilehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Teemahaun mukaan voit tarkastella nuorista kirjoitettuja artikkeleita viimeisten vuosien ajalta.

Mitä nykypäivänä tarkoitetaan nuorten yhteiskunnallisella osallistumisella ja vaikuttamisella? Perinteinen järjestöosallistuminen ja puoluepoliittinen toiminta ei ole nuoria innostanut enää pitkää aikaan. Sen sijaan nuoret osallistuvat muulla tavalla.

Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiaineessa ja kansainvälisissä vertailuissa. Tai sitten tarkastellaan resursseja, kuten lukioiden määrää, oppilaiden ryhmäkokoa tai tietoteknistä varustelua.

Asumismuotona vuorotellen molempien vanhempien luona asuminen on suhteellisen uusi ilmiö.  Tilastot pystyvät huonosti kuvaamaan vuoroasumista ja tutkimuksia ilmiöstä on edelleen vähän.  

Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin. Yli 90 prosenttia erikoisammattitutkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2012 suorittaneista oli työllisenä vuoden 2013 lopussa.

Helsingin työpaikkojen ammattirakenteelle on ominaista erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien korkea osuus, noin puolet kaikista Helsingin työpaikoista.

Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta ja tehdään myös vertailua siitä, kuinka kulttuurialan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet suhteessa kaikkiin muihin tutkinnon suorittaneisiin.

Tutkimuksessa selvitetään 11–19-vuotiaiden vapaa-aikaa ja harrastuksia sekä nuorten arkea kodin, koulun ja kavereiden kautta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kysellä kevään 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui 1 433 nuorta 42 koulusta eri puolilta Helsinkiä.

Nuoret alueittain  sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm. helsinkiläisten nuorten lukumääristä, äidinkielestä, väestöennusteesta, asumisesta, koulutuksesta, nuorisotyön toimintaympäristön ilmiöistä sekä nuorille suunnatuista palveluista ja niiden käytöstä.

Helsingin nuorisotoimi on kerännyt kattavaa asiakaspalautetta nuorisotaloissa kävijöiltä samansisältöisillä kyselyillä jo viisi kertaa.Vuosien 2010–14 palautteet on kerätty kaikista nuorisotaloista samaan aikaan sähköisenä Webropol-kyselynä.

Vuoden 1990 tutkimuksen esikuvana ja vertailukohteena oli vuoden 1982 tutkimus. Tutkimuskohteena olivat samat 24 peruskoulua laajennettuna yhdeksällä lukiolla. Vastaajat (N=1 963) olivat 10–18-vuotiaita.

1980-luvulla Helsingissä tutkittiin laajasti väestön harrastuspalvelujen käyttöä ja vapaa-aikaa. Tavoitteena oli parantaa vapaa-ajan palvelujen kohdistumista sisällöllisesti ja alueellisesti oikein. Ensimmäisenä julkaistiin 10–15-vuotiaita koskeva raportti.

Tämä 1950-luvun alussa toteutettu nuorten vapaa-aikatutkimus on unohdettu klassikko. Syynä tähän on se, että tutkimus julkaistiin Helsingin kaupungin Tilastollisia kuukausitietoja – sarjassa.  Tutkimukseen haastateltiin 919 iältään 15–25-vuotiasta.