Blogi

Lue kirjoituksia nuorten elämästä ja työstä heidän parissaan. Ota yhteyttä ja kirjoita.
1.9.2014

Varusmiehen arki: sotkun munkkikaan ei ole ilmainen

PIRJO MATTILA: Usean nuoren miehen ja muutaman naisenkin elämään kuuluu jakso, jota kutsutaan varusmies- tai siviilipalvelukseksi. Tuo aika rakentaa kuvaa itsestä joukossa.

Helsinkipäivänä 12.6.2014 tapasin Kaartin Jääkärirykmentin Varusmiestoimikunnan jäseniä. Sen verran vieras ryhmä varusmiehet nuorisotyölle ovat, että kollegat katselivat hämmästyneinä, mistä oikein on kyse nuorten miesten tullessa kahvilatilan läpi kokoushuoneeseen. Jäin miettimään, miksi näin on? Nuoria miehiä, monet Helsingistä tai lähiseuduilta. Siis potentiaalisia kaupungin tuottaman palvelun käyttäjiä ja Helsingille arvokkaita.

Varusmiestoimikunnan jäsenet tekivät harjoituksen, josta koottiin aihioita hyvän elämän edellytyksiksi. Varusmiehen arjen täyttää varusmiespalvelu, jonka sujuvuus on olennaista hyvinvoinnille. Palvelun aikana nämä nuoret miehet kokivat tärkeiksi osa-alueiksi mielekkään koulutusalan, vapaa-ajan ja palveluksen sopivan suhteen ja vapaa-ajan ihmissuhteet, taloudellisen tilanteen ja mielekkään tekemisen vapaa-ajalla.

Varusmiehet vaikuttivat suhtautuvat ihmissuhteisiinsa erityisen arvostavasti: vapaa-aikaa pitää jakaa niin kodin, kavereiden kuin seurustelukumppanin, jopa oman perheen kanssa. Palvelupaikan ja kodin välimatka vaikuttaa mahdollisuuksiin viettää vapaa-aikaa itselle läheisten ihmisten kanssa.

Varusmiespalvelun aikana vapaa-ajan käyttöön vaikuttaa päivärahan suuruus. Paljoa sillä ei varuskunta-alueen ulkopuolella tehdä, bussilippu keskustaan maksaa edestakaisin 6 € ja päiväraha ensimmäisen 165 päivän ajalta on 5 €. Sotkun munkkikaan ei ole ilmainen. Omat kotoa tuodut eväät olivat mieluisa lisä vapaa-aikaan, mutta säilytystilan puute rajoittaa kotiherkkujen määrää. Varusmiestoimikunta (niille jotka eivät tiedä: se on kuin päätoiminen oppilaskunnan hallitus) järjestää erilaista vapaa-ajan toimintaa. Mielekkäiksi tekemisiksi on koettu esimerkiksi työelämävalmiuksia lisäävät kurssit kuten taksikurssin tai järjestysmieskortin suorittaminen. Santahaminassa palvelevat kehuivat saaren liikuntamahdollisuuksia.

Varusmiespalvelun suorittaminen useimmiten 19 -20 –vuoden iässä sattuu vaiheeseen, jossa tehdään usein siirtymä uudelle koulutustasolle tai työelämään. Miesten mielestä on tärkeää päästä osallistumaan pääsykokeisiin. Hyvä olisi, että oppilaitosten lukukaudet alkaisivat niin, että koulutus olisi mahdollista alkaa heti varusmiespalvelun päätyttyä, eikä välivuotta tulisi palvelun takia. Myös itsenäinen asuminen ja oma koti palvelusajan jälkeen siintelee monen ajatuksissa, vaikka pääkaupunkiseudun asumistilanne onkin heikko. Tuki mahdollisesti jo olemassaolevan itsenäisen asumisen säilyttämiseksi koettiin tärkeäksi. Joukko-osaston sosiaalikuraattoreja pidettiin tärkeinä varusmiesten tukihenkilöinä, joilta saa tietoa ja neuvoja.

Varusmiespalvelun aikana monet tekevät asioita ensimmäistä kertaa: tulee leirejä, marsseja, ammuntoja. Aina varusmies ei ole parhaimmassa vireessä, vahinkoja voi sattua. Näistä jutellessa tuli esille myös ajatus työturvallisuuskortin suorittamisesta osana varusmiespalvelua, se helpottaisi myös työpaikan saantia palveluksen jälkeen. Sairaanhoito koettiin hyväksi, flunssakaudella taas itse kukin arvioi, missä vaiheessa ilmoittautuu sairaaksi.

Varusmiesten joukko monikulttuuristuu. Valatilaisuudet nostavat esille kysymyksen erilaisten vakaumusten merkityksen yksittäisille ihmisille ja ryhmille. Miltä tuntuu jäädä sivuun tilaisuudessa? Tai miten ratkaisee sen, milloin toimii vakaumuksensa mukaan ja milloin vain praktisesti tilanteessa? Varusmiestoimikunnan nuoret miehet pitivät siitä, että palvelun aikana tutustuu uusiin ja erilailla ajatteleviin ihmisiin.

Varusmiespalvelustaan suorittavien nuorten hyvinvointi ei synny tyhjiössä. Siihen vaikuttaa aikaisempi elämä, palveluksen ulkopuolella oleva aika ja mielessä siintävä tulevaisuus. Jos puolet ikäluokasta on miehiä, niin heistä moni suorittaa juuri nyt varusmiespalvelusta.

Pirjo Mattila
suunnittelija
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus