PIRJO MATTILA: Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen toiminta on vapaaehtoista tekemistä. Vapaaehtoisena ohjataan kerhoja, ollaan leireillä, tehdään tapahtumia ja esiinnytään. Osallistutaan koulutukseen, keskustelutilaisuuksiin. Vaikutetaan.

Vaikuttava osa Nuorisobarometri 2013 mukaan nuorten vaikuttamistoiminnan motiveissa korostuu paitsi yhteinen hyvä, myös sosiaalisuus ja hauskanpito. Ne nousivat vahvasti esillä myös varhaisnuorisojärjestö Nuorten Kotkien helsinkiläisten leirivapaaehtoisten tapaamisessa kun mietimme yhdessä, mitä vapaaehtoistoiminta heille antaa. Vaikka toimintaan menee aikaa, se silti antaa paljon, eihän sitä muuten ehkä tulisi tehtyäkään.

Monet kertoivat oppivansa toiminnassa uusia taitoja. Tärkeänä pidettiin myös mahdollisuutta vaikuttaa toiminnan kautta paitsi lasten arkeen mutta myös yhteiskunnallisesti osallistumalla itselle läheisen arvomaailman mukaiseen toimintaan. Yhtä aikaa on siis läsnä vapaaehtoistoiminnan toiminnan hauskuus, mutta myös mahdollisuus edistää yhteistä hyvää.

Leiritoimintaan liittyy erityisiä piirteitä: lapset ja nuoret ovat pois kotoa, yötä, usein teltassa ja luonnon keskellä. Aina mukana on ensikertalaisia, joilla kokemus on kuumottava. Mukana olevat nuoret ja aikuiset vapaaehtoiset luovat turvallisen ympäristön, jossa voi kohdata uusia asioita: kalastaa tai olla nuotiolla. Leirin erityisyyttä on yhdessä tekeminen ja vastuu itsestä, omista tavaroista, kavereista ja leiriarjen sujumisesta. Se on oppimista toiminnassa. Toiminta luo tunnekokemuksia: välillä jännittää, on hauskaa, ikäväkin voi piipahtaa leirillä. Tunteiden kohtaamisen harjoitteluun leiri on hyvä paikka. Ohjaajat oppivat näissä tilanteissa myös itsestään ja tavastaan suhtautua asioihin, käsittelemään ja ratkasemaan tilanteita.

Vapaaehtoiset haluavat olla antamassa saamaansa hyvää lapsille. He kokevat saavansa arvostuista ja, että itsearvostus vahvistuu. Yhteisöllinen tekeminen vahvistaa livekohtaamisia, kaveruutta ja rakkauden ja muiden tunteiden kokemusta. Uusien leiriläissukupolvien kohtaaminen lisää  eri-ikäisten välistä vuorovaikutusta ja ymmärrystä nuorempien elämästä.

Yhdistysten ja erilaisten vapaamuotoisten ryhmien toiminta on merkityksellinen osa kansalaisten välisen luottamuksen rakentumista. Se on myös ollut osaltaan rakentamassa monien suomalaisen yhteiskunnan nyt peruspalveluiksi käsitettyä toimintoja kouluista ja kirjastoista pelastuslaitoksiin. Monet yhteiskunnalliset innovaatiot voivat tälläkin hetkellä itää kansalaisten vapaaehtoisessa, yhteisessä tekemisessä.

Pirjo Mattila
suunnittelija
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus