Blogi

Lue kirjoituksia nuorten elämästä ja työstä heidän parissaan. Ota yhteyttä ja kirjoita.
2.3.2015

Tasa-arvoa toisen asteen koulutukseen

OUTI ALANKO-KAHILUOTO: Vierailin pari vuotta sitten kaikissa Helsingin ammattikouluissa. Tapasin lukemattoman määrän rehtoreita, koulukuraattoreita, opinto-ohjaajia ja muita nuorten kanssa työskenteleviä. Viesti oli kaikkialla sama: koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen edellyttää nuorten hyvinvointiin panostamista. Samaa vahvistaa Helsingissä tehty Nuorten hyvinvointikertomus.

Kertomuksesta ilmenee, ettei koulutuksellinen tasa-arvo toteudu toisella asteella. Hyvinvoivilta alueilta jatketaan lukioon keskimäärin useammin kuin köyhemmiltä alueilta. Kouluttamattomuus tuppaa periytymään alueellisesti.

Opintojen keskeyttäminen on lukiokoulutuksessa ammatillista koulutusta selvästi vähäisempää. Tämä siitä huolimatta, että ammatillisen opetuksen vetovoima on viime vuosina kasvanut.

Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäneiden määrässä on myös merkittäviä alakohtaisia eroja. Keskeyttämiset painottuvat Helsingin opetusviraston mukaan aloille, joilla sisäänpääsykeskiarvot ovat toistuvasti alhaisimmat. Näiden alojen opiskelijoilla on keskimäärin enemmän oppimisvaikeuksia ja sosiaalisia ongelmia kuin aloilla, joille vaaditaan korkeampi sisäänpääsykeskiarvo.

On selvää, ettei peruskoulussa saati toisen asteen oppilaitoksessa voida antaa kaikkea sitä apua, jota arjen vaikeuksien kanssa kamppaileva nuori tarvitsisi. Koulut ja oppilaitokset ovat kuitenkin niitä paikkoja, joissa lapsi ja nuori kohdataan. Siksi moniammatillisen tuen pitäisi olla siellä ja resurssien riittävät.

Meillä onkin peruskoulussa käytössä määräraha, jota suunnataan peruskouluille, joiden oppilaiden vanhemmissa on keskimääräistä enemmän työttömiä ja alhaisesti koulutettuja vanhempia. Helsingillä on oma positiivisen diskriminaation määräraha. Myös valtio otti vastaavan rahan käyttöön muutama vuosi sitten. Tällaista kohdennettua määrärahaa ei kuitenkaan ole käytössä toisella asteella. Syytä kuitenkin olisi, minkä Nuorten hyvinvointikertomuskin vahvistaa.

Valtioneuvoston hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma linjaa, että hallituksen tavoitteena on puolittaa koulujen ja alueiden väliset erot sekä sosiaalisen ja etnisen taustan selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksista vuoteen 2020 mennessä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on poistaa erot kokonaan.

Tavoitteen saavuttamiseksi valtioneuvosto on ottanut käyttöön valtionavustuksen koulujen välisten oppimiserojen kaventamiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi perusopetuksessa. Valtion erityisavustusta on myönnetty toimiin, joilla kavennetaan koulujen välisiä eroja ja tuetaan haasteellisessa toimintaympäristössä toimivia kouluja.

Avustus on suunnattu kouluille, joiden koulunkäyntialueilla on korkea työttömyysaste, keskimääräistä alhaisempi koulutustaso ja suuri vieraskielisten asukkaiden määrä. Tutkimusten mukaan yhdessä nämä kolme mittaria selittävät valtaosan koulujen välisistä oppimistuloseroista.

Käytännössä Helsinki on saanut oppimiseroja kaventavaa määrärahaa juuri niille alueille, joilla myös lastensuojelun tarve on suuri. Määrärahan avulla kavennetaan alueellisia ja koulukohtaisia oppimiseroja sekä ehkäistään koulupudokkuutta ja syrjäytymistä.

Pari vuotta sitten valtioneuvosto päätti myös uudesta määrärahasta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lukioon valmistavaan koulutukseen. Tähän on painavat perusteet, sillä maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat määräänsä nähden aliedustettuina lukiolaisten joukossa.

Meillä ei kuitenkaan ole erillistä valtionavustusta opetuksen vahvistamiseen maahanmuuttajavaltaisissa lukioissa. Moni maahanmuuttajataustainen nuori tarvitsisi tukea myös lukio-opinnoissaan. Pelkkä lukioon valmistava opetus ei riitä, jos tahdomme vahvistaa maahanmuuttajataustaisten nuorten tasa-arvoa koulutuksessa. Esimerkiksi Suomi toisena kielenä -opetusta pitäisi voida järjestää kaikille sitä tarvitseville myös toisella asteella. Parasta olisi, jos opetus- ja kulttuuriministeriö ottaisi käyttöön koulutuksellista tasa-arvoa vahvistavan valtionavustuksen myös toisella asteella.

Helsingin kaupunki voisi kuitenkin näyttää tässä esimerkkiä ottamalla vastaavan määrärahan ensin käyttöön itse. Olihan meillä positiivisen diskriminaation määrärahakin käytössä pitkään ennen kuin valtioneuvosto sääti vastaavasta perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa lisäävästä määrärahasta vuonna 2013.

Toisen asteen koulutuksessa perusteltuja kriteereitä koulutuksellista tasa-arvoa vahvistavan määrärahan myöntämiselle voisivat olla keskimääräistä suurempi opintonsa keskeyttävien opiskelijoiden määrä, matala alakohtainen sisäänpääsykeskiarvo sekä keskimääräistä suurempi suomi toisena kielenä -opetusta tarvitsevien opiskelijoiden määrä.

Tulevan hallituksen olisi syytä kirjata hallitusohjelmaansa, että se ryhtyy konkreettisiin toimenpiteisiin koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi myös toisen asteen koulutuksessa. Arkensa kanssa kamppailevat nuoret tarvitsevat apua opinnoissaan selviämiseksi. Perusteet ovat painavia myös valtiontalouden näkökulmasta - säästöt koulutuksessa kun maksetaan ennen pitkää syrjäytymisenä sosiaali- ja terveyspuolella.

 

Outi Alanko-Kahiluoto
Kaupunginvaltuutettu
Kansanedustaja  (Vihr.)

Aiheeseen liittyvät indikaattorit
Elämäntaidot koulusta 
Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset