Blogi

Lue kirjoituksia nuorten elämästä ja työstä heidän parissaan. Ota yhteyttä ja kirjoita.
18.9.2015

Nuorten kokemuksia esikaupunkien kehittämisestä

ANNA KAJOSAARI: Lähiöprojektin asukaskyselyn mukaan helsinkiläisnuorten unelmalähiö on rauhallinen, luonnonläheinen ja tarjoaa monipuolisesti sekä tekemistä että palveluita

Uudelle toimintakaudelle 2016–2017 siirtyvä Helsingin kaupungin lähiöprojekti on selvittänyt esikaupunkien asukkaiden näkemyksiä lähiympäristönsä nykytilasta ja kehittämisestä elo-syyskuussa 2015 toteutetussa asukaskyselyssä.  Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Lähiöprojektin toimintaan liittyviä mielikuvia ja kehitystoiveita ja tavoittaa asukkaiden näkemyksiä esikaupunkien kehitystarpeisiin ja eri asukasosallisuuden muotoihin liittyen. Kysely toteutettiin Innolink Research Oy:n toimesta ja koostuu 1000:sta yrityksen asukaspaneeliin kuuluvan helsinkiläisen vastauksesta. Tässä katsauksessa esikaupunkialueiden yleistä tilaa ja kehittämistarpeita koskevien tulosten tarkastelu on rajattu ikäluokkien 15–29 vastaajiin, joiden osuus koko vastaajajoukosta on 22,5 prosenttia (225 vastaajaa). Vastaajajoukon pienuuden vuoksi tulokset eivät ole tilastollisesti merkittäviä, ja niihin tulee suhtautua suuntaa-antavina. Edustavuuden pienuudesta huolimatta kyselyllä on pyritty tavoittamaan tasapuolisesti myös yhteiskunnallisesti vähemmän aktiivisia nuoria, joiden näkemykset jäävät monesti kuulematta.

Kyselytutkimuksen otanta on rajattu kattamaan erityisesti Lähiöprojektin toiminnan piiriin kuuluvat esikaupunkialueet. Rajauksen vuoksi nuorten vastaajien alueelliset osuudet ovat painottuneet läntiseen (27,6 prosenttia), itäiseen (22,7 prosenttia) sekä koilliseen suurpiiriin (23,6 prosenttia vastaajista). Kyselyyn vastanneiden 15–29-vuotiaiden ikäryhmien sukupuolirakenne on painottunut naisiin, joita on vastaajista 74,7 prosenttia. 43,8 prosenttia vastaajista määritti pääasialliseksi toimenkuvakseen koulunkäynnin tai opiskelun, 41,5 prosenttia vastanneista on mukana työelämässä, 10,3 prosenttia työttömiä ja 4,5 muussa määrittelemättömässä toimessa.

Nuorten kokemuksia esikaupunkien nykytilasta

Vastaajia pyydettiin arvioimaan asumisen ja asukasosallisuuden mieltymyksiin liittyviä väittämiä ja osoittamaa liukuvalla asteikolla oma kantansa suhteessa esitettyihin väittämäpareihin (kuva 1). Tuloksen perusteella kyselyyn vastanneet nuoret suosivat asuinympäristössään omaa rauhaa ennemmin kuin yhteisöllisyyttä ja avaraa luonnonläheisyyttä jonkin verran tiivistä kaupunkimiljöötä enemmän. Nuorille oman asuinalueen kehittäminen näyttäytyy positiivisena asiana, ja he ovat jossain määrin kiinnostuneita osallistumaan asuinalueensa kehittämiseen. Asukasosallisuus perinteisen asukasyhdistystoiminnan muodossa ei juuri kiinnosta kyselyyn vastanneita nuoria.

 

31 prosenttia nuorista vastaajista koki omalla asuinalueellansa näkyvän melko tai erittäin paljon syrjäytymistä ja henkistä pahoinvointia (kuva 2). Verrattuna kaikkien ikäryhmien vastauksiin nuorten kokemukset näkyvästä syrjäytymisestä painottuvat hieman molempiin ääripäihin - sekä melko tai erittäin paljon ja melko vähän tai ei lainkaan syrjäytymistä asuinalueellaan kokevien nuorten osuudet ovat korkeampia kuin muiden ikäryhmien vastaajajoukossa. Toistuvina esimerkkeinä asuinalueillaan näkyvästä syrjäytymisestä nuoret mainitsivat erityisesti alkoholismin ja siihen liittyvän häiriökäyttäytymisen, päihteiden väärinkäytön, arkipäivän rasismin, ilkivallan ja alueilla näkyvän nuorten ja vanhusten yksinäisyyden.                     

Vastaajat arvioivat myös yleisellä tasolla Helsingin kaupungin toimintaa lähiöiden kehittämiseksi. Noin puolet nuorista vastaajista (47,5 prosenttia) koki Helsingin kaupungin nykyisin panostavan jonkin verran liian vähän ja joka kahdeksas vastaaja (12,1 prosenttia) merkittävästi liian vähän lähiöiden ja niiden elinvoimaisuuden kehittämiseen. 39,5 prosenttia nuorista piti nykyistä panostamista jotakuinkin riittävänä, mutta vain muutama vastaaja (0,9 prosenttia) ehdottomasti riittävänä.

Nuorten näkemyksiä esikaupunkien kehittämisestä

Esikaupunkialueiden hyvinvointiin ja nykytilaan liittyvien kokemusten lisäksi kyselyllä pyrittiin tavoittamaan asukkaiden näkemyksiä lähiympäristönsä ja yleisesti esikaupunkien kehittämistarpeista ja -toiveista. Vastaajat pohtivat yleisellä tasolla kyselyn avoimessa osiossa millaisista ominaisuuksista heidän "unelmalähiönsä" muodostuisi. Nuorten ikäryhmässä yleisimpiä unelmalähiöön liitettyjä ominaisuuksia olivat asuinalueen hyvä palvelurakenne (45,0 prosenttia vastaajista), rauhallisuus (38,4 prosenttia), luonnonläheisyys (37,9 prosenttia), alueen saavutettavuus ja hyvät julkiset ja kevyenliikenteen kulkuyhteydet (28,0 prosenttia) sekä alueen turvallisuus (23,7 prosenttia). Muina vastauksissa toistuvina ominaisuuksina nuoret vastaajat mainitsevat esimerkiksi lähiön siisteyden, viihtyisyyden, yhteisöllisyyden sekä hyvien liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien läheisyyden.

Kyselyn vastaajia pyydettiin arvioimaan yleisesti erilaisten aluekehittämisen osa-alueiden merkitystä sekä koettua onnistumista omalla asuinalueellansa (kuva 3). Vertailuun sisällytetyt toiminnan osa-alueet sisälsivät sekä alueen fyysiseen kehittämiseen, kunnossapitoon, elinkeinotoiminnan sekä palvelutarjonnan kehittämiseen sekä alueelliseen viestintään, vuorovaikutukseen ja asukasosallisuuteen liittyviä tekijöitä. Sekä osa-alueiden merkitystä että onnistumista arvioitiin liukuvasti asteikolla yhdestä viiteen, jossa arvo yksi ilmaisee osa-alueen erittäin vähäistä merkitystä tai huonoa onnistumista, ja vastaavasti arvo viisi korkeaa merkitystä ja osa-alueen erittäin hyvää onnistumista.

Nuoret kokivat omalle asuinalueellensa keskimäärin merkittävimpinä kehittämisen osa-alueina viheralueiden kehittämisen (arvo 4,2) kaupunginosan yleisen viihtyisyyden edistämisen (4,1), julkisen ympäristön parantamisen (4,0) sekä liikuntapaikkojen kehittämisen (4,0).  Jos arvo kolme mielletään neutraaliksi arvoksi, kaikki osa-alueet arvioitiin keskimäärin merkittävinä. Vähäisimmän merkityksen nuoret vastaajat antoivat kaupungin asiantuntijoiden tapaamiselle omalla asuinalueellansa (3,0) sekä asunto- ja toimitilarakentamisen edistämiselle (3,1). Nuoret arvioivat kaikkien aluekehittämisen osa-alueiden onnistumisen omalla asuinalueella keskimäärin alhaisemmaksi kuin niiden koetun merkityksen. Erityisesti asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien tunnetuksi tekemisen koettiin onnistuneen (2,5) huomattavasti osa-alueen koettua merkitystä (3,8) heikommin.

  

 

Asukasosallisuus ja tiedonsaanti

Kyselyn perusteella nuoria kiinnostavia asukastoiminnan tapoja ovat verkossa tapahtuva toiminta sekä tapahtumiin osallistuminen, jotka molemmat noin kolmannes nuorista koki itseään kiinnostavaksi asukastoiminnaksi. Lähiympäristön suunnittelu, erilaiset kampanjat sekä vapaaehtoistyöhön osallistuminen kiinnostivat noin joka kahdeksatta vastaajaa.

Nuorten tavat löytää tietoa oman asuinalueensa ajankohtaisista asioista eroavat joiltain osin muiden ikäryhmien käyttämistä kanavista. Nuoret löytävät ajankohtaista tietoa erityisesti sosiaalisesta mediasta (42,3 prosenttia vastaajista), kun muissa ikäryhmissä paikallislehti on yleisin omaa lähiympäristöä koskevan tiedon lähde. Myös läheiset ja naapurit (32,4 prosenttia) paikallislehti (34,7 prosenttia) sekä muut internetlähteet (26,8) ovat nuorille merkittäviä paikallistiedon kanavia.

Kyselyn päätteeksi vastaajia pyydettiin vielä vapaasti ideoimaan tapoja, joilla Helsingin kaupunki voisi edistää asukastoimintaa vastaajien omilla asuinalueilla. Nuorten vastaajien ikäryhmässä toivottiin erityisesti enemmän paikallisia tapahtumia, avoimia matalan kynnyksen osallistumis-, harrastus- ja toimintamahdollisuuksia sekä parempaa ja kohdennetumpaa tiedotusta esikaupunkien ajankohtaisista asioista. Omaehtoisena oman asuinalueen viihtyvyyttä parantavana toimintana nuoret nimesivät esimerkiksi ympäristön siisteydestä huolehtimisen roskia siivoamalla ja ympäristöä kunnioittamalla, osallistumisen alueen yhteiseen toimintaan kuten talkoisiin, sekä hyvän käytöksen ja muiden alueen asukkaiden paremman huomioimisen.

Lopuksi

Lähiöprojektin asukaskyselytutkimuksen perusteella nuorilla on monia erilaisia asuinaluettaan kohtaan suuntautuvia tarpeita ja toiveita. Asukaskyselyyn vastanneiden nuorten ikäjakauma on laaja, ja käsittää monia erilaisia elämäntilanteita. Vastaajia yhdistävä tekijä on asuinpaikka Helsingin esikaupunkialueella, ja useimpien vastaajien osalta myös halu nähdä asuinalueensa kehittyvän ja muuttuvan muun kaupungin myötä. Nuoret arvostavat lähiympäristössään luontoyhteyttä, rauhallisuutta, turvallisuutta, hyvää palvelutarjontaa ja virkistysmahdollisuuksia. Osallistuminen asuinalueesta huolehtimiseen ja sen kehittämiseen merkitsee nuorille pääasiassa pieniä arjen tekoja, kuten lähiympäristön siisteydestä huolehtimista ja ystävällisen ilmapiirin luomista alueen asukkaiden välille.

Asukaskyselytutkimuksen nuoria koskevia tuloksia tullaan hyödyntämään Lähiöprojektin uuden kauden valmistelussa. Lähiöprojektin toimintakauden 2016-2017 ohjelma viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 31.11.2015 mennessä

Anna Kajosaari
Suunnittelijaharjoittelija, Lähiöprojekti

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset