Blogi

Lue kirjoituksia nuorten elämästä ja työstä heidän parissaan. Ota yhteyttä ja kirjoita.
20.10.2015

Tarkempaa dataa tarvitaan nuorten alueellisten terveyserojen tutkimiseen

FARIS ALSUHAIL:  Kuinka voidaan tutkia nuorten alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin eroja Helsingissä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämä kouluterveyskyselyaineisto voi tarjota tähän yhden lähestymistavan. Tehtäväni oli arvioida kyseisen aineiston soveltuvuutta erojen tutkimiseen. Katsauksesta käy ilmi, että alueellisten erojen tutkiminen on nykyisellään vaikeaa, mutta potentiaalia on paljon.

 Kouluterveyskyselystä saa kattavasti tietoa Suomen nuorista

Vuodesta 1996 lähtien kerätyn kouluterveyskyselyn tulokset auttavat nuorten hyväksi tehtävää työtä perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä kunnissa. Osa kouluterveyskyselyn avulla kerätystä kokemustiedoista on kuntatasolla saatavilla veloituksetta tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetistä. Aineistoa voi selailla myös Paikkatietoikkunan karttaikkunassa. Perusasteen oppilaista 84 prosenttia ja lukiolaisistakin 77 prosenttia vastaa kyselyyn, joten tiedon potentiaali on valtava. Tällaisen tietoaitan hyödyntäminen kiinnostaa hyvinvointitutkimusta tekeviä tahoja.

Karkea sijaintitarkkuus ajaa kompromisseihin

Vastausten sijaintitarkkuus oli tutkimuskatsauksessa vahvasti esillä. Sijaintitarkkuudella tarkoitan sitä osoitetta, jonka avulla kunkin oppilaan vastaukset voi kiinnittää johonkin päin Helsinkiä. Kouluterveyskyselyssä ei kysytä vastaajan osoitetietoja, joten tarkimmillaan tiedetään vain oppilaitosten sijainnit. Koulujen välisten erojen tutkimiseen tämä sopii, mutta alueellisten terveyserojen etsiminen muuttuu ongelmalliseksi. Alueellisten terveyserojen tarkastelu oppilaitosten perusteella ei vastaajien koulumatkojen vuoksi kuvasta tarkkaan Helsingin eri alueita. Ilmiö korostuu varsinkin toisen asteen oppilaiden kohdalla, joilla koulumatkat ovat monesti pidempiä. Toisen asteen oppilaat rajattiin edellä kuvattujen syiden takia katsauksen ulkopuolelle.

Alueiden välisiä eroja voidaan tarkastella liittämällä koulujen vastaukset johonkin Helsingin käyttämistä aluejaoista. Näin kouluista tulee tunnistamattomia. Tämä on tärkeää, sillä osa kysymyksistä on sensitiivisiä, eikä kouluja ole tarkoitus leimata. Helsingissä suurpiireihin yhdistetyt vastaukset tarjoavat parhaimman vaihtoehdon anonymisoida koulut. Kuhunkin piiriin summataan vastauksia useasta kouluista. Lisäksi suurpiirit ovat pinta-alaltaan niin suuria, että mahdollisten pitkien koulumatkojen tuottama aineiston vinouma jää pienemmäksi. Östersundomin suurpiiri jätettiin pois, koska alueella sijaitsi vain yksi perusasteen koulu.

Koettu terveys ja hyvinvointi ovat harvoin aluesidonnaista

Valitun suurpiirijaon perusteella paljastui, että alueelliset erot nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa ovat pieniä. Itäisen ja eteläisen suurpiirin nuoret harrastavat käytännössä yhtä paljon liikuntaa. Kaakkoisen ja läntisen suurpiirin oppilaista suurin osa pitää koulusta joko hyvin paljon tai melko paljon. Sukupuolten väliset erot vastauksissa sen sijaan ovat selkeämpiä. Helsingissä esimerkiksi tytöistä 15 prosenttia ilmoitti kokeneensa ahdistuneisuutta, kun pojilla osuus oli 6 prosenttia. Neljännes tytöistä ja pojistakin yli kymmenes kertoi hakeneensa apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta.

Oppilaiden osoitteet ovat avain parempaan tietoon

Kouluterveyskyselyn käytettävyys alueellisten erojen tarkasteluun paranee, kun sen vastausten sijaintitarkkuutta nostetaan. On siis kysyttävä oppilaan osoitetta tai ainakin postinumeroa. Näin eliminoidaan koulumatkoista johtuvat aineiston vinoumat. Samalla myös kyselyn kohderyhmänä olevat toisen asteen opiskelijat voidaan huomioida helpommin. Oppilaiden anonymisointi on helppo toteuttaa esimerkiksi yhdistämällä vastaukset osoitetietojen avulla sopiviin alueyksiköihin, kuten esimerkiksi postinumeroalueisiin.

Sijaintitarkkuuden parantumisella on mahdollista tehdä kattavampaa koko opintokaarta käsittelevää tutkimusta. Olisi kiinnostavaa nähdä koetun terveyden ja hyvinvoinnin mahdolliset muutokset siirryttäessä perusasteelta lukioon tai ammattikouluun ja näiltä asteilta korkeakouluihin eri aloille ja tiedekuntiin.

Lisäarvoa aineistojen ristiinkäytöllä

Jos oppilaan osoitetieto on tiedossa katuosoitteen tarkkuudella, saadaan aineistosta muodostettua pistemäinen karttataso. Pistemäinen taso mahdollistaa tietojen yhdistämisen sijainnin perusteella monipuolisesti erilaisiin alueyksiköihin ja laajemmat mahdollisuudet paikkatietoanalyysien käyttöön. Aiempaan nähden suurimpia etuja olisi päästä näkemään, minkälaisia ilmiöiden jakautumisia tai kasaumia aineistosta syntyy ilman kaupungin aluejakoja. Tästä näkökulmasta tietojen vertailu esimerkiksi Tilastokeskuksen Ruututietokannassa käytettyihin 250 x 250 metrin ruutuihin olisi kiinnostava kokeilu.

Nuorten harrastuksiin liittyen uusia näkökulmia tuo esimerkiksi liikuntapalvelujen saavutettavuuden ja nuorten liikuntatottumusten yhteyden tutkiminen. Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksen MetropAccess-hankkeessa on tuotettu pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisi, joka yhdessä pistemäisen kouluterveyskyselyaineiston kanssa tuottaisi mielenkiintoista uutta tietoa aiheesta.

Sähköisen kyselyn myötä karttakysymykset mukaan?

Kouluterveyskysely on säännöllisesti toteutettava, kohderyhmänsä tavoittava ja sisällöltään kattava. Se kannattaa hyödyntää loppuun asti. Nykyään sähköisesti tehtävän kyselyn myötä on hyvä pohtia myös karttakyselyn mahdollisuuksia kyselyn osana. Parantamalla vastaajien sijaintitarkkuutta paranevat samalla aineiston sovellusmahdollisuudet. Maksullisten aineistojen lisäksi avoimet tietoaineistot tarjoavat ilmaista ja laadukasta polttoainetta, jota parannellun kyselyaineiston tutkimiseen voisi käyttää. Monipuolisella käytöllä aineisto saa uutta arvoa, joka palvelee aineiston tuottajaa, tutkijoita, päätöksentekijöitä ja myös kansalaisia.

Faris Alsuhail, tutkija

Kirjoittaja on Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija. Teksti pohjautuu toukokuussa 2015 julkaistuun tutkimuskatsaukseen. Alsuhail, F. (2015). Nuorten terveys- ja hyvinvointierot Helsingin suurpiirien välillä – Kouluterveyskyselyn tarkastelu paikkatietomenetelmin. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuskatsauksia 2015:3  

Aiheeseen liittyvät tutkimukset