Blogi

Lue kirjoituksia nuorten elämästä ja työstä heidän parissaan. Ota yhteyttä ja kirjoita.
7.12.2015

Nuoria tulee yksilöllisesti kannustaa liikkumaan

Liikunta ja kaikki fyysinen aktiivisuus ylipäätään on tärkeää – senhän me kaikki tiedämme. Lukemattomat tutkimukset kertovat, että liikkuvat ihmiset ovat terveempiä, nukkuvat yönsä paremmin, menestyvät opinnoissaan ja muutenkin vaikuttavat olevan kaikin puolin muita paremmin voivia. Voisi luulla, että näiden tietojen perusteella kaikki olisivat maratoonareita, tai vähintäänkin säännöllisiä jumpassa kävijöitä – kukapa ei haluaisi olla hengästymättä portaissa, nukkua yönsä sikeästi ja oppia uusia asioita nopeasti?

Aika moni kuitenkin valitsee – ainakin tiedostamattaan – toisin. Suurin osa ihmisistä ei saavuta liikuntasuosituksia, ei myöskään suurin osa Helsingin nuorista. Miksi ihmeessä?

Syitä vähäiselle liikunnalle on monia. Yhdellä on huonoja kokemuksia koululiikunnasta, minkä vuoksi kaikki liikunta kammottaa; toinen haluaisi harrastaa ratsastusta, mutta hänen perheellään ei ole siihen varaa. Joukossa on myös niitä, jotka eivät oikein tiedä, miksi liikuntaa ylipäätään pitäisi harrastaa.

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan 30 prosenttia Helsingin 8. ja 9.-luokkalaisista harrastaa liikuntaa enintään tunnin viikossa. Tytöt liikkuvat poikia selvästi vähemmän: kolmasosa suomalaistaustaisista tytöistä ja jopa yli puolet ulkomaalaistaustaisista tytöistä liikkuu korkeintaan tunnin viikossa. Suuri osa pojistakaan ei korkeammasta aktiivisuustasostaan huolimatta liiku terveytensä kannalta tarpeeksi.

Tutkimukset osoittavat, että nuoruuden liikuntaharrastuneisuudella ja aikuisuuden fyysisellä aktiivisuudella on yhteys. Jos siis liikkuu nuorena, mitä luultavimmin liikkuu myös vanhempana. Todennäköisesti tämä tarkoittaa silloin myös sitä, että vuosien mittaan pysyy terveempänä ja paremmassa kunnossa. On siis perusteltua väittää, että lasten ja nuorten aktiivisuustason nostamiseen kannattaa panostaa – sen myötä väestön terveys- ja hyvinvointierot tulisivat mitä ilmeisimmin kaventumaan huomattavasti mutkattomammin kuin millään muulla tiedossa olevalla keinolla.

Jos terveys- ja hyvinvointierot ovat suuret, synnyttää se huomattavia kuluja erityisesti julkiselle terveydenhuollolle, mutta aiheuttaa niitä välillisesti myös yksityiselle sektorille. Paitsi taloudelliselta, myös eettiseltä kannalta katsottuna olisi toivottavaa, että ihmisten terveyserot olisivat mahdollisimman pienet. Ei ole oikein, että hyvinvointi perustuu keskeisesti esimerkiksi etniseen taustaan, sukupuoleen tai varallisuuteen.

Silti nuorten liikunta-aktiivisuus tänä päivänä riippuu pitkälti heidän etnisestä taustastaan, sukupuolestaan tai varallisuudestaan.

Mitä voisimme siis tehdä, jotta liikunta olisi luonteva osa jokaisen lapsen ja nuoren elämää?

Olen tänä syksynä pohtinut sitä, että monet nuoret vaikuttavat tarvitsevat yksilöllistä tukea liikkumiseen, sen aloittamiseen ja jatkamiseen. Jonkun, jonka kanssa kävellä kotoa liikuntapaikkaan ja takaisin; jonkun, joka aktiivisesti kannustaa kokeilemaan uusia asioita; jonkun, jonka kanssa voi etsiä harrastusmahdollisuuksia ja joka auttaa ilmoittautumisissa.

Ongelmana ei siis välttämättä olekaan se, ettei nuoria kiinnosta liikkua tai ettei tarjontaa ole tarpeeksi. Kyseessä voi olla yksinkertaisesti se, ettei nuori uskalla mennä uuteen paikkaan tai uuteen porukkaan ihan yksin, tai se, että itseä kiinnostava laji vaikuttaa liian kalliilta.

 Vaikuttaa siis siltä, että nuorten kannustaminen ja heidän itsetuntonsa ja -varmuutensa kasvattaminen ovat avaimia nuorten aktiivisuuteen. Tässä nuorta voivat tukea niin omat vanhemmat, kaverit, sukulaiset, nuorisotyöntekijät kuin muutkin nuorta lähellä olevat ihmiset. Kuitenkin myös erilaisia liikuntapalveluja tulisi kehittää niin, että ne vastaavat nuorten tarpeita yhä paremmin ja toivottavat nuoret entistä laajemmin tervetulleiksi.

Mahdollisuuksia tämän päivän nuorilla on vaikka mihin. Meidän pitää vain pitää heistä huolta.

Sonja Lehtinen
projektisuunnittelija
Helsingin nuorisoasiainkeskus

Teksti pohjautuu kirjoittajan syksyllä 2015 tekemään selvitykseen Helsingin nuorten liikuntamahdollisuuksista ja liikkumisen esteistä. Voit lukea julkaisun täältä.

 

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset