Blogi

Lue kirjoituksia nuorten elämästä ja työstä heidän parissaan. Ota yhteyttä ja kirjoita.
4.12.2015

Tärkeää on olla oma erilainen itsensä – ajatuksia nuorten kokemuksista

Kaikki me olemme joskus olleet nuoria ja tiedämme millaista se on, mutta vain tämän päivän nuoret tietävät, millaista heidän elämänsä on tänään. Siksi on tärkeää kysyä nuorilta itseltään, millaiset mahdollisuudet heillä on voida hyvin ja tehdä haluamiaan asioita juuri nyt. Millaisia asioita nuori kohtaa arkipäivässään ja mikä tekee hyvinvoinnin tavoittelemisesta vaikeampaa? Nuorten kuuleminen avaa ikkunan nuorten maailmaan ja auttaa meitä ymmärtämään heidän kokemuksiaan.

Nuorisoasiainkeskus on koonnut näitä nuorten omia mietteitä hyvinvoinnista kokemustiedon työkirjan avulla. Työkirjan keskustelutehtävissä nuoret ovat pohtineet kokemuksiaan terveellisestä elämästä, harrastuksista, tulevaisuuden suunnittelusta, turvallisuudesta, kaverisuhteista, syrjinnästä ja luontosuhteesta. Tiedon pohjalta voidaan todeta, että helsinkiläisnuoret voivat pääosin hyvin. Samalla voidaan tunnistaa nuorten omasta näkökulmasta hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvoiva helsinkiläisnuori kokee, että hänellä on hyvät ihmissuhteet niin perheen kuin kavereiden kanssa, mielekästä vapaa-ajan tekemistä ja harrastuksia. Hän kokee voivansa hyvin sekä psyykkisesti että fyysisesti ja hänellä on itseluottamusta ja uskallusta tavoitella elämässään asioita, joita haluaa.

Erityisesti hyvä itsetunto ja itseluottamus korostuvat nuorten kokemuksissa. He korostavat voimakkaasti omaa yksilöllisyyttään: kaikilla on omanlaiset edellytyksensä voida hyvin. Olennaista on etenkin iän myötä kasvava itsenäistyminen ja kontrolli omasta elämästä. Nuoret sanovat, että pitää olla "kykyä hallita elämäänsä", "yksilöllisiä tavoitteita" ja "tuntea itsensä".Mitkä ovat omat vahvuudet ja heikkoudet, mitä oikeastaan haluaa elämältä ja mikä kiinnostaa? Oman harrastuksen tai ammatillisen suuntautumisen löytämiseen kaivataan usein ulkopuolista apua, vaikka nuori osaisikin "googlettaa" itse erilaisia vaihtoehtoja. Itseä kiinnostavat asiat ja harrastukset auttavat myös löytämään samanhenkisiä nuoria, mitä kautta voi löytää oman porukkansa.

Itsetuntemuksen ja yksilöllisyyden lisäksi nuoret korostavat vuorovaikutustaitojaan: pitää olla luonteeltaan sosiaalinen ja rohkea, jotta saa kavereita ja uskaltaa tehdä asioita elämässään. Nuoret tiedostavat, että joillekin sosiaalisuus, kavereiden saaminen ja oma-aloitteisuus ovat helpompaa, kuin vaikka introverteille, hiljaisille tai ujoille. Tämän tunnistetaan vaikuttavan siihen, onko nuori kyvykäs tarttumaan erilaisiin tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Toiset tarvitsevat erityistä rohkaisua, tukea ja kannustusta elämässään. Sosiaalisia taitoja tulisi oppia ja vahvistaa.

Nuorille on myös tärkeää saada olla oma itsensä ja elää omanlaistaan hyvää elämää. Nuoret tarvitsevat paljon itsevarmuutta, mutta myös toisten hyväksyntää ollakseen oma itsensä. Helsingissä tämän ajatellaan olevan helpompaa, sillä täällä on paljon erilaisia ihmisiä ympärillä. Kuitenkin "erilaiset nuoret", jotka poikkeavat tavalla tai toisella massasta, nostetaan nuorten puheessa esiin useaan kertaan. He ehkä pukeutuvat tai käyttäytyvät eri tavalla kuin muut, näyttävät eriltä kuin muut tai ovat kiinnostuneita hyvin erilaisista asioista kuin muut. He jäävät helpommin yksin ja tulevat ehkä kiusatuiksi. Nuoret korostavat, että on tärkeää huomioida ja hyväksyä muut ihmiset. On tärkeää auttaa niitä, jotka eivät voi hyvin, jotka jäävät yksin tai ajautuvat huonoille teille.

Tässä kohtaa on mielenkiintoista pysähtyä pohtimaan, miten nuoret ymmärtävät syrjäytymisen syyt. Jos nuori on koulukiusattu, ujo, syrjäänvetäytyvä, "erilainen" tai masentunut, onko silloin nuoren itsensä tehtävä tsempata ja yrittää olla sosiaalisempi, vai tulisiko muiden hyvinvoivien nuorten olla aktiivisesti auttamassa ikätovereitaan; ottaa mukaan porukkaan, olla ystävällinen ja kannustaa? Kokemustiedossa korostuu toisten kunnioittaminen, kaikkien mukaan ottaminen ja kaveruus, mutta toimivatko nuoret kuitenkaan itse kuten sanovat? Eräs nuori toteaa, että "syrjinnässä on enemmän kyse ihmisistä ja heidän käytöksestään" kuin yhteiskunnan rakenteista tai syrjitystä itsestään. Onko syrjäytymisriskissä olevista nuorista huolehtiminen siis kanssaihmisten, paremmin pärjäävien nuorten tai aikuisten ja ammattiauttajien vastuulla?

Nuoren kokemalla erilaisuudella ja ulkopuolisuuden tunteella voi olla merkittävä vaikutus siihen, mitä nuori näkee itsensä ja omat toimintavalmiutensa. Kokemus hyväksytyksi tulemisesta omassa lähipiirissään, mutta myös laajemmin koko yhteiskunnassa, on tärkeää erityisesti nuorille. Nuori tulkitsee itseään suhteessa toisiin ihmisiin ja omaa identiteettiä rakennetaan muiden antamien määritelmien avulla. Erottautuminen muista voi olla myös myönteinen ja tietoinen valinta, mutta nuorten kokemuksissa erilaisuus yhdistetään usein heikompiin hyvinvointimahdollisuuksiin. On siis tärkeää saada olla oma itsensä, mutta pitää myös löytää oma porukkansa, jossa omaa erilaisuuttaan voi vapaasti toteuttaa.

--------

Kokemustiedon työkirjalla kerättyjä nuorten näkemyksiä hyvinvoinnista esitellään tutkimuskatsauksessa "Omat jalat kantaa" Helsinkiläisnuorten kokemuksia hyvinvoinnista. (tähän tulee linkki kun julkaisu valmis). Tutkimuskatsauksessa on koottuna 25 nuorten ryhmän keskustelujen sisältöä kesän ja syksyn 2015 ajalta.

Kati Rinne
Projektisuunnittelija
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus