Blogi

Lue kirjoituksia nuorten elämästä ja työstä heidän parissaan. Ota yhteyttä ja kirjoita.
8.8.2016

Suuret ikäluokat kaupungissa

Suomen suuret ikäluokat ovat kovaa vauhtia eläköitymässä, suurin ikäluokka tällä hetkellä on 67-vuotiaat. 60–69-vuotiaiden osuus koko väestöstä on 14 prosenttia. Kaupungeissa tilanne on taas toinen, Helsingissä suurimmat ikäluokat sijoittuvat välille 25–34 vuotta. Tämän ikäluokan osuus helsinkiläisistä on 19 prosenttia, koko maassa vain 13 prosenttia. Eniten Helsingissä on 27-vuotiaita.

Helsingin suuret ikäluokat ovat sukupuolisesti hieman vinoutuneet, 20–29-vuotiaista 54 prosenttia on naisia. Naapurikaupunki Espoossa tilanne on päinvastainen, siellä naisten osuus on 47 prosenttia. Vantaalla tilanne on taas täysin tasan. Kaupunkien painotukset eri koulutuksiin ja koulutusten sukupuolittuminen aiheuttaa opiskelijoiden kautta ikäryhmien sukupuolivinoumaa.

Opiskelijakaupunkien nuorten määrää kasvattaa vuosittain sisään muuttavat uudet opiskelijat, ja myös monipuoliset työmahdollisuudet tuovat muuttajia. 2010-luvulla Helsinkiin on muuttanut muualta Suomesta vuosittain lähes 10 000 20–24-vuotiasta ja noin 7 000 25–29-vuotiasta nuorta. Vaikka lähtömuutotkin ovat nuorilla vilkkaita, pelkästään 20–24-vuotiaat vastasivat 70 prosentin osuudesta Helsingin positiivisesta kokonaismuutosta vuonna 2015. (www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/elama-ja-terveys/muuttaneisuus)

Suomen väestöstä nuoret ovatkin eniten kaupungistuneista – 20–29-vuotiaista 79 prosenttia asuu kaupunkialueilla, koko väestöstä 69 prosenttia. Nuoret myös keskittyvät muita enemmän asumaan kaupunkien keskustoihin; kaikista suomalaisista 20–29-vuotiaista puolet asuu sisemmillä kaupunkialueilla, koko väestöstä vain vajaa kolmannes. Naiset ovat miehiä enemmän kaupungistuneita, ja nuorista vielä enemmän. Suomen 20–29-vuotiaista naisista 81 prosenttia asuu kaupunkialueilla, miehistä 77 prosenttia. (Tilastokeskus, Väestö asuinpaikan kaupunki-maaseutu-luokituksen sekä sukupuolen ja iän mukaan 2000 – 2014)

Helsingissä 15–19-vuotiaat asuvat runsaasti lähiöalueilla, mutta itsenäisesti asumisen kasvaessa 20–29-vuotiaiden alueellinen sijoittuminen muuttuu. 15–19-vuotiaita on eniten alueen väestöstä Östersundomissa (13 %), Itä-Pakilassa (8 %) ja Tuomarinkylässä (7 %). 20 vuotta täyttäneet sijoittuvat selkeästi lähiöitä enemmän kantakaupunkiin ja Keskiseen suurpiiriin. Alppiharjun asukkaista jopa 30 prosenttia kuuluu ikäluokkaan 20–29-vuotiaat. Samoin osuus on korkea Kalliossa (28 %), Vallilassa (26 %) ja Taka-Töölössä (24 %).

Suomen nuorisovaltaisimmat kunnat ovat samalla Suomen suurimmat kunnat. Eniten 20–29-vuotiaita on asukaistaan Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa, Vaasassa ja Helsingissä. Helsinkiläisistä 17 prosenttia on 20–29-vuotiaita, koko maassa 12 prosenttia. 15–19-vuotiaiden osuus on taas suurin pienissä maaseutumaisissa kunnissa, suurin osuus on Sievissä, Luodossa, Pornaisissa, Ruskossa, Pietarsaaressa ja Kauniaisissa. Koko 15–29-vuotiaitten ikäluokkaa katsoessa Suomen nuorisovaltaisimmaksi kaupungiksi tulee Turku Tampereen ja Jyväskylän seuratessa tiukasti kannoilla. Näissä kaupungeissa lähes neljännes asukkaista kuuluu ikäluokkaan 15–29-vuotiaat. Helsingissä osuus on 22 prosenttia ja koko maassa 18 prosenttia.

Nuorten osuus Suomen suurimmissa kaupungeissa on samaa luokkaa kuin muissa suurissa kaupungeissa Pohjoismaissa. Tukholmassa 16–29-vuotiaiden osuus on pienen vertailujoukossa, 19 prosenttia. Tanskalaiset Kööpenhamina ja Århus erottuvat yli 20-vuotiaiden suurella osuudella. 

Kaupungit ovat aina olleet nuorten asuinpaikkoja, esimerkiksi vuonna 1950 helsinkiläisistä 21 prosenttia oli 15–29-vuotiaita – tällä hetkellä osuus on 22 prosenttia. Kaupunkien koulutus- ja työpaikat ovat aina kannustaneet nuoria muuttamaan niihin. Ikääntyessään, valmistuttuaan koulutuksesta ja perheellistyessään osa ikäluokasta muuttaa kaupungeista kauemmas ja uusi sukupolvi nuoria korvaa lähtevät. Jatkuva nuorten sisäänmuutto luo kaupungeille niiden luonteenomaisen uusiutumisen ja energian, joita ilman kaupungit eivät olisi niin dynaamisia, luovia ja menestyviä alueita.

Sanna Ranto

Tutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus

 

Aiheeseen liittyvät indikaattorit
Muuttaneisuus 
Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset