Blogi

Lue kirjoituksia nuorten elämästä ja työstä heidän parissaan. Ota yhteyttä ja kirjoita.
26.9.2016

Gustafsson: Helsinki on nuorten kaupunki - nyt ja tulevaisuudessa!

Joensuusta kotoisin oleva 19-vuotias Antti Vaaranta on tuore helsinkiläinen. Hän aloitti Helsingin yliopistossa fysiikan opinnot yhdessä 90 muun fysiikan fuksin kanssa. Suurin osa vuosikurssin uusista opiskelijoista tulee Helsingin ulkopuolelta. Opiskelu on tavallinen syy muuttaa pääkaupunkiin: kolmasosa Helsinkiin muuttajista on nuoria aikuisia, 18–24-vuotiaita.

- Tuli sellainen olo, että on pakko nähdä muutakin kuin Joensuu. Se on kuitenkin niin pieni kaupunki. Odotan innolla kaikkea mitä opiskelu pitää sisällään. Mikään ei Helsinkiin muuttamisessa erityisesti jännitä, enemmän on odotuksia, Antti kertoo.

Helsinki on nuorten kaupunki. Verrattuna muuhun Suomeen parikymppisiä on paljon. Helsinkiin tullaan opiskelemaan ja hakemaan ensimmäistä työpaikkaa. Opiskeluikäiset ovat selkeästi suurin ikäryhmä kaupungissa. Muualla maassa suuret ikäluokat ovat suurin ryhmä.

 

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Kantakaupungissa asuu kolmasosa helsinkiläisistä, nuoria houkuttavat tarjolla olevat pienet asunnot ja liikkumisen helppous. Nuorten määrä Helsingin kantakaupungissa on vieläkin suurempi kuin koko kaupungissa.

    

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Fysiikan opiskelija Antti Vaaranta asuu kantakaupungissa. Hän löysi kahden hengen solukämppänsä osakunnan kautta. Uusi koti sijaitsee Kampissa.  Kyllä siellä elelee. Asunto ei ole kaikkein siistein, mutta sijaitsee keskellä kaikkea ja julkinen liikenne pelaa. Alkuun on kyllä ollut opettelua siinä, miten täällä pääsee liikkumaan. Enemmän olisin kaivannut kaupungilta koottua tietoa siitä, miten ja mistä asuntoa haetaan ja kuinka joukkoliikenne toimii. Ei olisi ollut ihan niin tyhjän päällä.

Muuttoliike tuo uusia ihmisiä Helsinkiin, mutta nuoria on tulossa myös omasta takaa. Helsingissä tapahtui merkittävä muutos 2000-luvun alkupuolella. Lapsiperheet alkoivat entistä enemmän tehdä kotinsa Helsinkiin, myös kantakaupunkiin. Muuttaminen omakotitaloihin kaupungin ulkopuolelle väheni, kertoo järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

-  Yksi syy tähän löytyy varmasti työmarkkinoiden epävarmuudesta. Ihmiset miettivät miten töitä saa ja kuinka pitkään työpaikka pysyy. Muuttaminen kauas omakotitaloon voi olla riski, jos työpaikka vaihtuukin jonnekin ihan muualle. Helsingin kaupungilla on myös hyvät palvelut. On toimiva päivähoito ja tiheä kouluverkko. Joukkoliikenne on erittäin hyvä ja nuorille on paljon harrastusmahdollisuuksia. Helsingillä on paljon sellaisia asioita, jotka lapsiperheitä vetävät.

Lapsiperheiden jääminen kaupunkiin näkyy nyt tilastoissa, kun tuon trendin synnyttämät vauvat tulevat teini-ikään. Kaupungissa riittääkin yhtäkkiä nuoria. Helsingissä 15–17-vuotiaiden ikäluokka pienenee enää muutaman vuoden ja alkaa sen jälkeen jälleen kasvaa reipasta tahtia. Kasvu jatkuu koko 2020- ja 2030-luvun ja ikäluokan ennustetaan kasvavan 25 vuodessa peräti 43 prosenttia. Myös maahanmuutto näkyy syntyvyydessä Helsingissä. Tulossa on siis todellinen nuorisobuumi.

Eurooppa ikääntyy ja myös Suomessa syntyvyys on kaiken kaikkiaan laskenut. 25–29 –vuotiaissa on tulossa monia pieniä ikäluokkia, niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Pekka Vuori kaupungin tietokeskuksesta muistuttaa, että pienillä ikäluokilla saattaa olla kaupungin kannalta myös positiivisia seurauksia.

-  Meillä on tällä hetkellä kova kysyntä asunnoista, voi olla että se hiukan helpottaa. Samoin vaikeasta taloustilanteesta johtuva työttömyys saattaa laskea ja työnsaantimahdollisuudet kasvaa. Toisaalta pitää huomioida, että 15–18 –vuotiaiden ikäluokassa tapahtuu niin suuri kasvu, että tarvitaan huomattavasti lisää toisen asteen opiskelupaikkoja.

Teksti: Anna Gustafsson, toimittaja, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset