Blogi

Lue kirjoituksia nuorten elämästä ja työstä heidän parissaan. Ota yhteyttä ja kirjoita.
3.2.2017

Nuoret siirtyvät yhä paremmin peruskoulusta toiselle asteelle

Helsinkiläisten nuorten siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on parantunut viime vuosina. Yhteishakujärjestelmää muutettiin vuonna 2014 siten, että suoraan peruskoulusta hakevia alettiin suosia valinnoissa. Samalla pääkaupunkiseudulle tuli enemmän koulutuksen aloituspaikkoja etenkin ammatilliseen koulutukseen. Valmistava koulutus tuli ammatillisen lisäksi myös lukioihin helpottamaan opintojen aloitusta. Ja koko ajan nuorten palveluita on kehitetty yhä enemmän monialaisesti tehostamaan nivelvaiheen siirtymistä.

Vuonna 2010 peruskoulun 9. luokan päättäneistä 15,6 prosenttia ei jatkanut samana vuonna tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Vuonna 2014 osuus oli laskenut 9 prosenttiin. Vuoden 2016 kevään yhteishaun lopullisessa tilanteessa viisi prosenttia 9. luokan päättäneistä jäi ilman opiskelupaikkaa – heitä ei valittu tai he eivät ottaneet vastaan tarjottua opiskelupaikkaa. Osuus oli jo pienempi kuin koko maassa keskimäärin.

Toisen asteen koulutuksen kattavuutta voidaan tarkastella myös laskemalla kuinka suuri osuus 16–18-vuotiaista on tutkintoon johtavassa toisen asteen koulutuksessa. Helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista 61 prosenttia suoritti tutkintoa lukiossa ja 26 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa vuoden 2015 lopussa. Koulutuksessa olevien osuus on noussut viime vuosina – vielä 2010 vain 84 prosenttia suoritti toisen asteen tutkintoa, vuonna 2015 jo 88 prosenttia. Osuus on noussut sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa ja kaikilla äidinkieliryhmillä ja molemmilla sukupuolilla.

Ammatillisen suosio kasvanut

Lukiokoulutukseen menevien osuus on pysynyt tasaisen korkeana helsinkiläisnuorilla, peruskoulun päättäneistä keskimäärin 64 prosenttia siirtyy joka vuosi lukiokoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen osuus on taas kasvanut huomattavasti viime vuosina; vielä vuonna 2010 9. luokan päättäneistä 22 prosenttia meni ammatilliseen koulutukseen – vuonna 2014 jo 27 prosenttia. Koko ikäluokkaa 16–18-vuotiaat tarkastellessa kuitenkin sekä lukio että ammatillisen koulutuksen osuus on kasvanut nuorilla viime viisi tarkasteltavaa vuotta.

Edelleen koko maan keskiarvoon verrattuna helsinkiläiset nuoret menevät vähän ammatilliseen koulutukseen; koko maan 16–18-vuotiaista 42 prosenttia oli ammatillisessa koulutuksessa ja 50 prosenttia lukiokoulutuksessa.

Tytöt käyvät poikia selvästi enemmän lukiota (68 - 55 %), ja pojat taas ammatillista tyttöjä enemmän (32 - 21 %). Kokonaisuudessaan tytöistä 89 prosenttia osallistui toiselle asteelle ja pojista 87 prosenttia. Sukupuolten väliset erot ammatillisen ja lukion välillä ovat 2010-luvulla jopa hieman kasvaneet. Tyttöjen osuus on kasvanut lukiokoulutuksessa poikia enemmän ja samalla ammatillisessa koulutuksessa olevien tyttöjen osuus ei ole ollenkaan kasvanut. Näin sukupuolten väliset erot ovat vahvistuneet. Kokonaisuudessaan tyttöjen ja poikien osallistuvuus toisen asteen koulutukseen on kasvanut yhtä paljon vuosina 2010–2015.

Vieraskieliset toisen asteen koulutuksessa yhä enemmän

Etenkin vieraskielisten nuorten nivelvaiheen tilanne on parantunut viime vuosina. Vuonna 2010 37 prosenttia vieraskielisistä ei saanut opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen, mutta vuonna 2014 osuus oli laskenut 17 prosenttiin. Vuoden 2016 yhteishaussa 10 prosenttia 9. luokan päättäneistä vieraskielisistä ei saanut opiskelupaikkaa tai ei ottanut sitä vastaa. Edelleen vieraskielisyys on siis riski koulutuksen nivelvaiheessa ja koulutukseen siirtymättömien osuus suuri, mutta kehitys on ollut viime vuosina erittäin hyvää.

Myös koko ikäluokan koulutukseen osallistuvuudessa näkyy vieraskielisten parantunut koulutustilanne. Vuoden 2010 syksyllä helsinkiläisistä vieraskielisistä 16–18-vuotiaista 53 prosenttia oli tutkintotavoitteisessa toisen asteen koulutuksessa, vuoteen 2015 osuus oli noussut 68 prosenttiin. Osallistuvuuden kasvu on ollut huimaa niin lukio kuin ammatillisessa koulutuksessa. Lukiokoulutuksessa vieraskielisistä 16–18-vuotiaista on 41 prosenttia (koko ikäluokka 62 %) ja ammatillisessa jopa enemmän kuin koko ikäluokka yhteensä (27 % - 26 %).

Koulutuksen alueelliset erot pienentyneet

Parantunut siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle on tasoittanut alueiden ja koulujen välisiä eroja. Vuonna 2010 heikoimmin menestyneestä Helsingin peruskoulusta lähti vain 65 prosenttia 9. luokan päättäneistä tutkintoon johtavaan koulutukseen heti peruskoulun päättövuonna, mutta vuonna 2014 heikoimman koulun tulos oli noussut 82 prosenttiin (erikoiskoulut ja aikuislukiot eivät ole mukana tarkastelussa). Heikointen menestyneet koulut olivat parantaneet selvästi enemmän jatkokoulutukseen siirtymistä kuin paremmin menestyneet koulut, ja koulujen väliset erot ovat näin tasaantuneet.

Samoin alueittain tarkasteltuna 16–18-vuotiaiden koulutukseen osallistumisen erot ovat pienentyneet vuodesta 2011 lähtien. Muutos on tapahtunut heikommin menestyneiden alueiden parantaessa tilannettaan. Vuonna 2011 kaikista helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista oli tutkintoon johtavassa koulutuksessa 84 prosenttia ja heikoimmalla peruspiirillä 66 prosenttia. Vuoteen 2015 mennessä kokonaisosuus on noussut 88 prosenttiin ja heikoimman peruspiirin osuus jopa 82 prosenttiin.

Heikommat alueet nousivat enemmän lukiokoulutuksella

Helsingin alueilla nuorilla on toisistaan varsin poikkeavat tavat siirtyä jatkokoulutukseen, osassa alueista suurin osa nuorista menee lukioon, osassa ammatillinen koulutus on suosittua. Alueiden väliset erot ovat pysyneet melko samoina vuodesta toiseen.

Niillä alueilla, joissa toisen asteen koulutukseen osallistuminen on kokonaisuudessaan hyvä, lukiokoulutuksessa olevien nuorten osuus on suuri. Heikomman osallistuvuuden alueilla ammatillisen koulutuksen osuus on kaupungin keskiarvoa suurempaa. Vain kahdessa peruspiirissä nuoret menevät keskiarvoa enemmän sekä lukioon että ammatilliseen; Puistolassa ja Oulunkylässä.

2010-luvulla toisen asteen koulutukseen osallistuminen on kasvanut sekä lukioon että ammatilliseen osallistumisella. Niillä alueilla, joiden osallistuminen oli heikointa vuonna 2010, koulutukseen osallistumisen kasvu tuli enemmän lukiokoulutuksen osuuden kasvusta. 

Vieraskielisten koulutukseen osallistuvuuden kasvu ei selitä heikkojen alueiden nousua, sillä vieraskielisten osallistuvuus on noussut kaikilla peruspiireillä, eikä välttämättä aina eniten niillä alueilla, joissa kotimaankielisten osuudet ovat nousseet parhaiten.  

Sanna Ranto, tutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset