Blogi

Lue kirjoituksia nuorten elämästä ja työstä heidän parissaan. Ota yhteyttä ja kirjoita.
4.4.2017

Kuntavaalit ja nuoret

Nuoret ovat Helsingissä useammin ehdolla kuntavaaleissa

Helsingin vuoden 2017 kuntavaaleissa on ehdolla 1 084 ehdokasta, heistä 169 ehdokasta eli 16 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Osuus on selvästi korkeampi kuin muualla maassa – missään muussa vaalipiirissä alle 30-vuotiaiden osuus ei nouse yli kymmenen prosentin. Vastaavasti päälle 50-vuotiaiden osuus ehdokkaista on Helsingissä pienin. Myös vuoden 2012 kuntavaaleissa alle 30-vuotiaiden osuus oli Helsingissä sama, 16 prosenttia. http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/aktiivinen-kansalaisuus/helsingin-kunnallisvaalit

Nuorista vuoden 2017 ehdokkaista 43 prosenttia oli naisia, kaikista Helsingin ehdokkaista 46 prosenttia. Helsingissä naiset asettuvat koko maata useammin ehdolle vaaleissa, mutta nuorissa ero koko maahan on pieni.

Koko Helsingin väestöön verratessa kuntavaaliehdokkaat edustavat parhaiten 35–59-vuotiaita. Tätä nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa on vähemmän ehdokkaita suhteessa ikäluokan kokoon.

Harvempi kuin joka kolmas nuori äänesti viime kuntavaaleissa

Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 helsinkiläisistä 57 prosenttia kävi antamassa äänensä. Äänestämisestä ei kerätä tilastotietoa iän mukaan, joten nuorilla ei ole mitään virallista äänestysaktiivisuusprosenttia. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaiseman Kuntavaalitrendit -tutkimuksessa on kerätty äänestystietoja iän mukaan, ja näiden tietojen mukaan koko maassa 18–24-vuotiaista 30 prosenttia kävi äänestämässä vuoden 2012 kuntavaaleissa ja 25–34-vuotiaista 40 prosenttia. Nuoremmissa ikäluokissa miehet äänestävät naisia vähemmän. (Borg & Pikkala 2017)

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (Ath) kysytään myös äänestämisestä. Aineistossa on lähes 10 000 helsinkiläisen vastaukset ja 20–29-vuotiaita helsinkiläisiä vastaajia on 1 431. Kysely on tehty vuosina 2013–2015, ja sen tuloksissa on tasoitettu vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumat.  

Ath-tutkimuksen vastanneista helsinkiläisistä useampi, 74 prosenttia, ilmoitti äänestäneensä viime kuntavaaleissa kuin mikä kunnan virallinen äänestysprosentti oli. Haastattelututkimuksiin osallistuvat useammin aktiivisemmat henkilöt, ja hekin usein kaunistelevat vastauksiaan. 20–29-vuotiaista helsinkiläisistä 59 prosenttia ilmoitti äänestäneensä. Nuoret miehet ja naiset ilmoittivat äänestäneensä samassa määrin, myöskään vanhemmissa ikäluokissa sukupuolen mukaan ei ollut eroja. Helsinkiläisistä nuorista aktiivisimmin äänestivät opiskelijat (65 %) ja kokopäivätyössä olevat (59 %). 

Matalasti koulutettujen nuorten ääni ei kuulu vaaleissa

Koulutuksen mukaan äänestämisessä on isoja eroja ath-tulosten mukaan. Matalan koulutustason suorittaneista nuorista vain 44 prosenttia oli äänestänyt, kun korkean koulutuksen suorittaneista nuorista 72 prosenttia oli äänestänyt. Matalan koulutustason suorittaneista nuorista etenkin miehet äänestävät harvemmin.

Matalan koulutustason suorittaneet äänestävät kaikissa ikäluokissa muita heikommin, mutta nuorimmissa ikäluokissa ero koulutusten välillä on suurin. 60 vuotta täyttäneillä äänestysaktiivisuus alkaa lähestyä 80 prosenttia matalan koulutuksen suorittaneilla, kun se nuorilla pysyy alle 50 prosentissa.

Luottamus oman kunnan päätöksentekoon

Ath-tutkimuksen mukaan nuoret luottavat oman kunnan päätöksentekoon samassa määrin kuin muutkin helsinkiläiset. Kolmannes sekä nuorista että kaikista helsinkiläisistä luottaa hyvin tai täysin kunnan päätöksen tekoon. Ne nuoret, jotka eivät äänestäneet, tuntevat hieman enemmän epäluottamusta kunnan päätöksentekoa kohtaan kuin äänestäneet nuoret, mutta erot ovat pieniä.

Yli puolet nuorista luottaa julkiseen terveydenhuoltoon ja reilu 40 prosenttia julkiseen sosiaalihuoltoon, osuudet ovat varsin samat kuin koko väestöllä. Äänestäneillä on myös näihin palveluihin hieman suurempi luottamus kuin niillä, jotka eivät äänestä.  

Vaaleissa äänestämättömyyttä selitetään usein sillä, että vaikuttaa yhteiskunnallisesti toisella tavalla. Ath-tulosten mukaan kuitenkin esimerkiksi järjestötoimintaan osallistui enemmän niitä, jotka myös äänestivät vaaleissa. Ero aktiivisesti yhteiskuntaan osallistuvissa ja osallistumattomissa on suuri etenkin nuorissa.

Kuntavaaleissa äänestäneistä 20–29-vuotiaista 31 prosenttia osallistui aktiivisesti johonkin kerho-, järjestö- tai harrastustoimintaan, ja äänestämättömistä 17 prosenttia. Äänestävät nuoret osallistuivat äänestämättömiä enemmän niin liikunta, kulttuuri kuin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan.

 

Sanna Ranto, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus

 

Lähteet:

Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus, Helsinki-aineisto vuosilta 2013, 2014 ja 2015, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Borg, Sami & Pikkala, Sari (2017) Kuntavaalitrendit, Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Tilastokeskus, vaalitilastot

Aiheeseen liittyvä kokemustieto
Oman ympäristönsä diplomaatti 
Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset