Blogi

Lue kirjoituksia nuorten elämästä ja työstä heidän parissaan. Ota yhteyttä ja kirjoita.
19.12.2018

Peltola: 10–12-VUOTIAIDEN HELSINKILÄISTEN TILANNETTA KARTOITTAMASSA

Syksyllä 2018 olen tehnyt Helsingin kaupungin nuorisopalveluissa selvitystyötä 10–12-vuotiaiden lasten ja heille suunnattujen palveluiden ajankohtaisesta tilanteesta. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, miten helsinkiläiset 10–12-vuotiaat voivat tällä hetkellä ja liittyykö ikäryhmälle suunnattuihin palveluihin joitakin vajeita. Taustalla on nuorisotyön kentältä herännyt huoli kyseisestä ikäryhmästä. Useilla Helsingin alueilla on havaittu ikäryhmään kuuluvia oireilevia lapsia. Oireilu näkyy esimerkiksi huonona käyttäytymisenä, häiriköintinä, päihdekokeiluina, myöhään ulkona liikkumisena ja yleisenä levottomuutena.

Tein selvitystä varten kymmenen haastattelua ikäryhmän parissa toimivien ammattilaisten kanssa. Tämän lisäksi tavoitin sähköisen kyselyn avulla reilut 60 työntekijää. Selvitystyön aikana sain kuulla monenlaisia kokemuksia ikäryhmästä. Aineistosta nousi esiin ilahduttavan monta positiivisia kuvausta ala-asteikäisten lasten kanssa toimimisesta. Työntekijät kertoivat, että lasten parissa työskenteleminen tuo valtavasti iloa, lapset ovat kiitollisia saamastaan tuesta, ottavat aktiivisesti osaa toimintaan ja ovat vuosi vuodelta fiksumpia.

Selvityksen aineistosta nousi esiin myös ikäryhmään liittyviä huolia. Osalla helsinkiläisistä lapsiperheistä menee yhä heikommin ja perheissä on monenlaisia hyvinvointiin liittyviä haasteita, jotka heijastuvat lapsen käyttäytymiseen koulussa ja vapaa-ajalla. Haasteiden taustalla saattaa vaikuttaa köyhyys, vanhempien heikot elämänhallintataidot, avioerot tai päihde- ja mielenterveysongelmat. Myös lyhyiden koulupäivien ja vanhempien pitkien tai epätyypillisten työaikojen seurauksena lapsi voi joutua olemaan pitkiä aikoja yksin kotona. Lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten parissa onkin herännyt huolta lasten ajanvietosta, ruokailusta ja harrastamisesta koulupäivän jälkeen. Toisaalta nuoruuteen liittyvät ilmiöt koetaan tulevan yhä varhaisemmassa vaiheessa lapsen elämään mukaan.  

Lasten parissa työskentelevät ammattilaiset näkevät, ettei nykyinen palvelutarjonta vastaa ikäryhmän tarpeisiin. Ikäryhmä sijoittuukin palveluiden suhteen jonnekin lapsuuden ja nuoruuden väliin.  Koulun jälkeinen iltapäivätoiminta on suunnattu 1.- ja 2.-luokkalaisille, kun taas esimerkiksi nuorisopalveluiden pääkohderyhmää ovat 13–17-vuotiaat nuoret. Koulujen ja nuorisotalojen lisäksi matalan kynnyksen kerhotoimintaa ikäryhmälle tarjoavat esimerkiksi seurakunnat, järjestöt ja liikuntapalvelut. Kuitenkin palvelutarjonta vaihtelee alueittain.

10–12-vuotiaisiin liittyvä selvitystyö lähti liikkeelle ikäryhmään liittyvästä huolesta. Selvityksen perusteella levottoman käyttäytymisen taustalla on ensisijaisesti harrastusten ja toiminnan puute. Selvityksen edetessä ikäryhmään liittyviksi keskeisiksi huoliksi tarkentui lasten aggressiivinen ja vetäytyvä käyttäytyminen. Sekä aggressiivisen että vetäytyvän käyttäytymisen taustalla nähtiin olevan turvaton kasvuympäristö. Jos lapsuuden perheeseen liittyy riskitekijöitä, kodin ulkopuolisten suojaavien tekijöiden merkitys kasvaa. Tässä maksuttomilla ja matalan kynnyksen palveluilla suuri merkitys. Vieraskielisten lasten osuus ikäryhmässä on kasvanut voimakkaasti 2010-luvun aikana. Myös tämä tulisi ottaa huomioon ikäryhmälle suunnattujen palveluiden kehittämisessä.  

Selvitykseen haastatellut työntekijät toivat esiin, että 10–12-vuotiaat ovat hyvä kohderyhmä ennaltaehkäisevälle toiminnalle. Lapsen hyvinvoinnissa ilmenneisiin ongelmiin ei pitäisikään puuttua vasta murrosiässä, kun lapsi on osa nuorisopalveluiden pääkohderyhmää. Myös varhaisnuorille tarvitaan erilaista toimintaa ja harrastemahdollisuuksia koulupäivän jälkeen ja jo varhaisessa vaiheessa tulisi puuttua lapsiperheiden hyvinvoinnin haasteisiin.

Artikkeli pohjautuu syksyllä 2018 tehtyyn selvitykseen helsinkiläisten 10–12-vuotiaiden nuorten tilanteesta. Selvityksen raportin voi lukea tästä

Aiheeseen liittyvät indikaattorit
Harrastaminen 
Aiheeseen liittyvä kokemustieto
Erilainen polku oppijana 
Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset