Blogi

PIRJO MATTILA: Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen toiminta on vapaaehtoista tekemistä. Vapaaehtoisena ohjataan kerhoja, ollaan leireillä, tehdään tapahtumia ja esiinnytään. Osallistutaan koulutukseen, keskustelutilaisuuksiin. Vaikutetaan.   Lue lisää 

ANNA ANTTILA: Kun vietän täydellistä vapaa-aikaa, olen ulkona kavereiden kanssa nauramassa jollekin hölmölle jutulle tai harjoittelemassa tuuban soittoa tai soittotunnilla.   Lue lisää 

MARIA RUUSKA: Onni on -sanaparista on tullut sosiaalisessa mediassa klisee, jota ihmiset viljelevät usein enää ironisesti. Se on sääli, koska sanonta tekee näkyväksi ihmisille merkityksellisiä asioita, jotka tuovat heille iloa arjessa. Onnellisuutta katsotaan liikaa erilaisten yksinkertaistavien mittareiden lävitse, totesi filosofi Martha Nussbaum lauantai-iltana Kulttuuritehdas Korjaamolla.Ihmisten asioille antamat merkitykset mahtuvat harvoin täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä -likert-asteikoille.   Lue lisää 

PIRJO MATTILA: Usean nuoren miehen ja muutaman naisenkin elämään kuuluu jakso, jota kutsutaan varusmies- tai siviilipalvelukseksi. Tuo aika rakentaa kuvaa itsestä joukossa.   Lue lisää 

TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nuorta. Vieraskielisten osuus on suurin ikäluokassa 25–29-vuotiaat, jossa heitä on 17 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät nuorilla ovat venäjä, viro, somali, englanti, kiina ja kurdi. Helsinki erottuu selvästi vieraskielisten suurella määrällä muusta maasta – koko maassa osuus 15–29-vuotiaista on 7 ja Helsingin seudulla 14 prosenttia.   Lue lisää 

PIRJO MATTILA: Istumme kultturiareena Glorian aulassa ja puhumme. Meitä on kahdeksan, kuusi nuorempaa aikuista, kaksi vähän vanhempaa. Nuoremmat kirjaavat ylös ajatuksiaan siitä, mitä on kun asiat on ok ja hommat sujuu. Sitten ryhmitellään ja jutellaan yhdessä.   Lue lisää 

STINA HÖGNABBA: Nuorten hyvinvointikertomus on Helsingin kaupungin kokeilu koota tietoa nuorista - nuorille, työntekijöille ja päättäjille. Tietoa tarvitaan jotta voisimme lisätä ymmärrystä siitä, miten helsinkiläisnuoret voivat ja mitä nuoret tarvitsevat elääkseen hyvää ja ihmisarvoista elämää. Nuorista ja nuorilta koottu hyvinvointitieto voi parhaimmillaan toimia tietoperustaisen johtamisen ja palvelujen kehittämisen yhtenä lähtökohtana. Unelmana hyvä elämä   Lue lisää