Nuoret eivät tällä hetkellä ota suurin joukoin osaa perinteiseen puoluepoliittiseen toimintaan ja nuorten äänestysaktiivisuus on alhaista.  Nuoret eivät välttämättä ole passiivisia vaan ovat entistä enemmän aktiivisia elämänpoliittisesti, ja vaikuttaminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan ja porukalla toimimiseen jonkun asian puolesta.

Yleisin helsinkiläisnuorten tapa vaikuttaa yhteiskunnallisesti, on valintojen tekeminen niin ruuassa kuin muissakin tuotteissa ostopäätöksiä tehdessä. Ostospäätöksellä vaikuttaminen on kysytyistä asioista luonteeltaan eniten yksilöllinen ratkaisu, muut ovat ehkä enemmän kollektiivista toimintaa.

Lähes joka toinen helsinkiläisnuori mainitsi vaikuttaneensa porukalla jonkin asian puolesta tai jotakin vastaan. Vapaaehtoistyötä helsinkiläisnuorista oli tehnyt noin joka kolmas. Järjestöissä toimiminen on hieman vähäisempää kuin vapaaehtoistyö. Järjestöissä toimiseen voi tulkita kuuluvan myös järjestöjen rahoittamisen.

Noin joka kolmas nuori kokee vaikuttavansa asioihin esiintymällä tapahtumissa tai järjestämällä niitä. Vaikuttaminen taiteen keinoin on joka viidennelle nuorelle tärkeää ja erityisesti verkkoon tuotetaan kuvia, musiikkia ja juttuja.

Vastaajan ikä ja sukupuoli erottelivat vastaajia muutamassa väittämässä. Naisista 80 prosenttia oli harrastanut eettisesti tai ympäristöystävällisesti valikoivaa ostamista, miehistä 67 prosenttia. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan verkkoyhteisöissä miehet toimivat naisia yleisemmin. 

Kysymys oppilaskunnissa vaikuttamisesta koski lähinnä vain nuorinta 15–19-vuotiaiden ikäryhmää. Heistä joka viides (22 %) oli toiminut oppilaskunnassa. Ostospäätöksiin vaikuttaminen ja järjestöissä toimiminen lisääntyvät iän myötä.