Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Nuoret eivät tällä hetkellä ota suurin joukoin osaa perinteiseen puoluepoliittiseen toimintaan ja nuorten äänestysaktiivisuus on alhaista. Nuoret eivät välttämättä ole passiivisia vaan ovat entistä enemmän aktiivisia elämänpoliittisesti, ja vaikuttaminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan ja porukalla toimimiseen jonkun asian puolesta.
Yleisin helsinkiläisnuorten tapa vaikuttaa yhteiskunnallisesti, on valintojen tekeminen niin ruuassa kuin muissakin tuotteissa ostopäätöksiä tehdessä. Ostospäätöksellä vaikuttaminen on kysytyistä asioista luonteeltaan eniten yksilöllinen ratkaisu, muut ovat ehkä enemmän kollektiivista toimintaa.
Lähes joka toinen helsinkiläisnuori mainitsi vaikuttaneensa porukalla jonkin asian puolesta tai jotakin vastaan. Vapaaehtoistyötä helsinkiläisnuorista oli tehnyt noin joka kolmas. Järjestöissä toimiminen on hieman vähäisempää kuin vapaaehtoistyö. Järjestöissä toimiseen voi tulkita kuuluvan myös järjestöjen rahoittamisen.
Noin joka kolmas nuori kokee vaikuttavansa asioihin esiintymällä tapahtumissa tai järjestämällä niitä. Vaikuttaminen taiteen keinoin on joka viidennelle nuorelle tärkeää ja erityisesti verkkoon tuotetaan kuvia, musiikkia ja juttuja.
Vastaajan ikä ja sukupuoli erottelivat vastaajia muutamassa väittämässä. Naisista 80 prosenttia oli harrastanut eettisesti tai ympäristöystävällisesti valikoivaa ostamista, miehistä 67 prosenttia. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan verkkoyhteisöissä miehet toimivat naisia yleisemmin.
Kysymys oppilaskunnissa vaikuttamisesta koski lähinnä vain nuorinta 15–19-vuotiaiden ikäryhmää. Heistä joka viides (22 %) oli toiminut oppilaskunnassa. Ostospäätöksiin vaikuttaminen ja järjestöissä toimiminen lisääntyvät iän myötä.
Sisältää tietoja vuonna 2015 tehtyyn Nuorisobarometritutkimuksen Helsinki-lisäotoksesta. Nuoret vastasivat kysymykseen ”Oletko viimeisen vuoden aikana vaikuttanut lähiympäristösi tai yhteiskunnan asioihin? Kyllä / Ei / En osaa sanoa”. Indikaattoriin laskettiin kyllä -vastanneiden osuus kaikista vastanneista.
Vuosittain tehtävä Nuorisobarometri mittaa 15–29-vuotiaiden suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita. Vuonna 2015 Helsingin kaupunki osallistui tutkimukseen tuhannen nuoren lisäotoksella. Tutkimukseen vastanneita oli 1002 15-29-vuotiasta helsinkiläistä, 15-19-vuotiaita oli 150, 20-24-vuotiaita 396 ja 25-29-vuotiaita 456 henkilöä.
Nuorten havainnointi ja haastattelut (NuHa) aineisto kertoo helsinkiläisten nuorten vapaa-ajasta
Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiai
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ja Nuorisotutkimusverkoston yhteinen tutkimus pyrkii yhdistämään
Mitä nykypäivänä tarkoitetaan nuorten yhteiskunnallisella osallistumisella ja vaikuttamisella?
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita.
Helsingin kaupunginhallitus päätti vuonna 2012 käynnistää demokratiapiloteiksi kutsutun alueellis
Nuoret ovat Helsingissä useammin ehdolla kuntavaaleissa
PIRJO MATTILA: Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen toiminta on vapaaehtoista tekemistä.
PIRJO MATTILA: Istumme kultturiareena Glorian aulassa ja puhumme.