Kokemus omasta terveydentilasta
Nuorten subjektiivinen kokemus omasta terveydentilastaan on pysynyt hyvällä tasolla viimeisen kymmenen vuoden ajan. Noin kahdeksan nuorta kymmenestä kokee terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi lukioissa ja peruskouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa osuus on hieman pienempi. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevia on noin viidesosa peruskoululaisista ja lukiolaisista, ammatillisissa oppilaitoksissa heitä on hieman enemmän. Osuudet ovat pysyneet keskimäärin samoina vuodesta 2006 lähtien.
Pojat kokevat terveytensä erittäin tai melko hyväksi tyttöjä useammin kaikilla kouluasteilla. Helsinkiläisnuorten kokemus terveydestään on keskimäärin samalla tasolla niin pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien kuin koko maan keskiarvonkin kanssa.
Yleiseen kokemukseen terveydentilasta vaikuttavat nuoren terveystottumukset, elintavat, mahdolliset sairaudet ja jossain määrin myös ympäristötekijät ja kotiolot. Tytöt kokevat poikia keskimäärin enemmän väsymystä, ahdistuneisuutta, koulu-uupumusta ja niska- tai hartiakipuja.
Päivitetty 17.10.2017
Sisältää peruskoulujen 8. ja 9.luokan sekä lukion ja ammatillisen 1. ja 2. vuoden kouluterveyskyselyyn vastanneiden oppilaiden tulokset. Indikaattori perustuu kysymykseen: "Mitä mieltä olet terveydentilastasi?" Vastausvaihtoehdot olivat: 1) erittäin hyvä, 2) melko hyvä, 3) keskinkertainen, 4) melko tai erittäin huono.
Vuonna 2017 kouluterveyskyselyyn vastanneita oli Helsingin peruskoulun 8.- ja 9.-luokalla 5125 oppilasta, lukioissa 3809 opiskelijaa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 2159 opiskelijaa. Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010, 2013 ja 2017.
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa
Att forska i temat ungdomar är aktuellt, området är brett och man kan närma sig tematiken från fl
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm.
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ja Nuorisotutkimusverkoston yhteinen tutkimus pyrkii yhdistämään
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita.
Kun Helsingin nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan suurpiiritasolla, on tuloksissa hie
Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliop
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Joka neljäs Suomen alle 18-vuotias vieraskielinen asuu Helsingissä.
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Opiskeluhuolto on kaikkien tehtävä.
FARIS ALSUHAIL: Kuinka voidaan tutkia nuorten alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin eroja H
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu