Indikaattorit

Elämä ja terveys

Liikuntatottumukset

 

Liikunta parantaa nuorten fyysistä kuntoa, ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ilmaantumista, vahvistaa luustoa sekä vähentää masennuksen ja ahdistuksen kokemuksia. Liikunta vaikuttaa myönteisesti nuorten oppimisvalmiuksiin ja koulumenestykseen. Yhä useampi helsinkiläisnuori liikkui vähintään tunnin päivässä verrattuna vuoden 2017 tilanteeseen. Liikkuvien osuus oli kasvanut sekä tytöillä että pojilla kaikilla oppiasteilla. Helsinkiläisistä yläkoululaisista 23 prosenttia ja lukiolaisopiskelijoista noin 16 prosenttia ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista noin 23 prosenttia liikkui vähintään tunnin päivässä. Pojat liikkuivat useammin kuin tytöt kaikilla oppiasteilla. Myös koko maassa vähintään tunnin päivässä liikkuvia on yhtä paljon kaikilla oppiasteilla.

Liikkuminen on silti jakautunutta nuorten keskuudessa; on paljon liikkuvia ja vähän liikkuvia. Esimerkiksi lukiolaisista noin 15 prosenttia liikkuu vähintään tunnin päivässä, mutta puolestaan 15 prosenttia vain korkeintaan tunnin viikossa. Lisäksi useampi helsinkiläisnuori kertoi liikkuvansa hengästyttävällä tasolla vain korkeintaan tunnin ajan viikon aikana. Kun vuonna 2017 noin 24 prosenttia lukiolaisista harrasti korkeintaan tunnin ajan viikossa liikuntaa hengästyen ja hikoillen, oli osuus kasvanut noin 29 prosenttiin vuonna 2019. Myös yläkoulussa ja ammatillisessa yhä useampi liikkui hengästyen ja hikoillen vain korkeintaan tunnin ajan viikon aikana.

Yläkoululaisista noin 61 prosenttia harrasti liikuntaa ohjatusti vapaa-ajalla viikoittain, lukiolaisista noin 45 prosenttia ja vastaavasti ammatillisessa noin 35.  Puolestaan noin 71 prosenttia yläkoululaisista harrasti liikuntaa omatoimisesti vapaa-ajalla vähintään viikoittain, lukiolaisista 73 prosenttia ja ammatillisesta 65. Ammatillisen oppilaitoksen pojat harrastivat liikuntaa ohjatusti ja omatoimisesti enemmän kuin tytöt. Muilla oppiasteilla tytöt ja pojat harrastivat ohjattua liikuntaa yhtä usein, mutta pojat harrastivat enemmän omatoimisesti liikuntaa.  Ohjatun liikunnan harrastaminen oli yleisempää Helsingissä kuin koko Suomessa, mutta omatoimisen liikunnan harrastaminen pääsääntöisesti hieman harvinaisempaa.

 

Päivitetty 23.09.2019, tiedot pohjautuvat kouluterveyskyselyyn vuodelta 2019

Aineistokuvaus: 

Indikaattori perustuu kysymykseen ”Kuinka monta tuntia viikossa tavallisesti harrastat liikuntaa vapaa-aikanasi niin, että hengästyt ja hikoilet?” Vastausvaihtoehdot olivat: 1) ”En lainkaan”, 2) ”noin ½ tuntia”, 3) ”noin 1 tunnin”, 4) noin ”2-3 tuntia”, 5) ”noin 4-6 tuntia”, 6) ”7 tuntia tai enemmän”. Indikaattorissa on vastanneiden osuus kaikista vuosiluokan vastanneista.

Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010, 2013, 2017 ja 2019.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset