Liikuntatottumukset
Liikunta parantaa nuorten fyysistä kuntoa, ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ilmaantumista, vahvistaa luustoa sekä vähentää masennuksen ja ahdistuksen kokemuksia. Liikunta vaikuttaa myönteisesti nuorten oppimisvalmiuksiin ja koulumenestykseen. Fyysisen aktiivisuuden suositus 7–18 -vuotiaille koululaisille on liikkuminen vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.
Vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa noin seitsemän tuntia viikossa tai enemmän harrastaa noin neljäsosa Helsingin peruskoulujen yläluokkalaisista sekä lukiolaisista ja 14 prosenttia ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista. Kaikkein eniten liikuntaa harrastavat peruskoulun yläluokkien pojat ja vähiten ammattioppilaitoksessa opiskelevat tytöt. Pojat harrastavat liikuntaa tyttöjä enemmän kaikilla kouluasteilla.
Vuodesta 2010 vuoteen 2017 liikunnan harrastaminen on lisääntynyt kaikissa opiskelijaryhmissä, eniten useasti viikossa liikkuvien osuus on kasvanut peruskoulun yläluokkalaisilla. Niiden osuus, jotka eivät liiku ollenkaan, on vähentynyt eniten ammattioppilaitosten tyttöjen keskuudessa. Helsinkiläisnuoret harrastavat liikuntaa yhtä paljon kuin nuoret pääkaupunkiseudulla ja koko maassa keskimäärin.
Päivitetty 21.12.2017
Indikaattori perustuu kysymykseen ”Kuinka monta tuntia viikossa tavallisesti harrastat liikuntaa vapaa-aikanasi niin, että hengästyt ja hikoilet?” Vastausvaihtoehdot olivat: 1) ”En lainkaan”, 2) ”noin ½ tuntia”, 3) ”noin 1 tunnin”, 4) noin ”2-3 tuntia”, 5) ”noin 4-6 tuntia”, 6) ”7 tuntia tai enemmän”. Indikaattorissa on vastanneiden osuus kaikista vuosiluokan vastanneista.
Vuonna 2017 kouluterveyskyselyyn vastanneita oli Helsingin peruskoulun 8.- ja 9.-luokalla 5 125 oppilasta, lukioissa 3 809 opiskelijaa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 2 159 opiskelijaa. Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010, 2013 ja 2017.
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita.
Kun Helsingin nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan suurpiiritasolla, on tuloksissa hie
Selvityksen mukaan myönteistä on se, että monet maksuttomat, edulliset ja tietyille erityisryhmil
Joka neljäs Suomen alle 18-vuotias vieraskielinen asuu Helsingissä.
Liikunta ja kaikki fyysinen aktiivisuus ylipäätään on tärkeää – senhän me kaikki tiedämme.
FARIS ALSUHAIL: Kuinka voidaan tutkia nuorten alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin eroja H