Mielen hyvinvointi
Vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki keskimäärin noin 14 prosenttia helsinkiläisnuorista. Ahdistuneisuutta kokeneiden osuudet ovat samalla tasolla kaikilla eri kouluasteilla. Nuoret murehtivat erilaisia asioita ja huolen aiheita saattavat olla oma terveys, ihmissuhteet, koulunkäynti tai taloudellinen tilanne. Mitä useammista asioista nuori on huolissaan ja mitä enemmän oireina ilmenee jatkuvaa väsymystä, levottomuutta tai ärtyneisyyttä, sitä todennäköisemmin ei ole kyse vain normaalista elämäntilanteen aiheuttamasta ahdistuksesta, vaan yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä
GAD-7 mittari on kehitetty ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamiseen ja seulomiseen. GAD-7 on validoitu ja tehokas menetelmä yleistyneen ahdistuneisuushäiriön seulontaan ja sen vaikeusasteen arviointiin, mutta korkea pistemäärä ei vielä tarkoita, että diagnoosi täyttyisi. Ajoittaiset ahdistuksen tunteet ovat osa nuoren normaalia elämää. Läheiset ihmiset voivat tukea ahdistuksen tunteiden kanssa pärjäämistä ja nuoren selviytymistä iänmukaisista haasteista. Varsinaisen ahdistuneisuushäiriön syntyyn vaikuttavat perinnöllinen alttius ja ympäristötekijät, erityisesti lapsuusiässä ja nuorena koettu väkivalta, hylkäämiskokemukset ja muut liiallisesti kuormittavat ympäristötekijät.
Erot ahdistuneisuutta kokeneiden oppilaiden osuuksissa ovat tasoittuneet Helsingin eri kouluasteiden välillä vuoteen 2013 verrattuna. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokeneiden peruskoululaisten ja lukiolaisten osuus on kasvanut, kun se ammatillisessa koulutuksessa olevilla on lievässä laskussa.
Tytöt kokevat ahdistuneisuutta poikia huomattavasti enemmän kaikilla kouluasteilla. Noin joka viides tyttö on kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, kun taas ahdistuneisuutta kokeneiden poikien osuus on vain noin kuusi prosenttia. Peruskoulujen 8. ja 9. luokilla ja lukioissa ahdistuneisuutta kokeneiden tyttöjen osuus kasvoi, ammatillisissa oppilaitoksissa se laski. Ahdistuneisuutta kokeneiden poikien osuudet pysyivät likimain ennallaan.
Helsingin peruskouluissa ahdistuneisuutta kokeneiden määrät ovat samalla tasolla sekä koko maan, että pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien keskiarvojen kanssa. Helsingin lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ahdistuneisuutta esiintyy hieman enemmän kuin koko maassa ja pääkaupunkiseudulla keskimäärin.
Päivitetty 17.10.2017
Sisältää peruskoulujen 8. ja 9.luokan sekä lukion ja ammatillisen 1. ja 2. vuoden kouluterveyskyselyyn vastanneiden oppilaiden tulokset. Indikaattori kuvaa onko nuorella ollut kahden viime viikon aikana kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Indikaattori perustuu GAD-7-mittariin. Tiedot on saatavilla vuodesta 2013 lähtien.
Indikaattori muodostetaan seuraavista kysymyksistä: Kuinka usein seuraavat ongelmat ovat vaivanneet sinua lomakkeen täyttöä edeltäneen kahden viikon aikana? Hermostuneisuuden, ahdistuneisuuden tai kireyden tunne (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3) En ole voinut lopettaa tai hallita huolestumistani (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3) Liiallinen huolestuneisuus erilaisista asioista (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3) Vaikeus rentoutua (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3) Niin levoton olo, että on vaikea pysyä aloillaan (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3) Taipumus harmistua tai ärsyyntyä helposti (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3) Pelko siitä, että jotakin kauheaa saattaisi tapahtua (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3). Mukaan otettiin 10–15 pistettä saaneet vastaajat.
Vuonna 2017 kouluterveyskyselyyn vastanneita oli Helsingin peruskoulun 8.- ja 9.-luokalla 5125 oppilasta, lukioissa 3809 opiskelijaa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 2159 opiskelijaa. Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010, 2013 ja 2017.
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa
Att forska i temat ungdomar är aktuellt, området är brett och man kan närma sig tematiken från fl
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm.
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ja Nuorisotutkimusverkoston yhteinen tutkimus pyrkii yhdistämään
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita.
Kun Helsingin nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan suurpiiritasolla, on tuloksissa hie
Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliop
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Joka neljäs Suomen alle 18-vuotias vieraskielinen asuu Helsingissä.
Denna studie förverkligades genom ett tvåårigt forskningsprojekt berörande temat ungdomar oc
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
“Elkötte, etinen kansa,
Lasta kaltoin kasvatelko
Luona tuhman tuuittajan,Opiskeluhuolto on kaikkien tehtävä.
FARIS ALSUHAIL: Kuinka voidaan tutkia nuorten alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin eroja H
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu