Mielen hyvinvointi
Vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä noin 16 prosenttia yläkoululaisista, 17 prosenttia lukiolaisista ja 13 prosenttia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuuden tunteet olivat huomattavasti yleisempiä tyttöjen parissa. Kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden kokemukset ovat lisääntyneet verrattuna edeltäviin vuosiin.
Nuoret murehtivat erilaisia asioita ja huolen aiheita saattavat olla oma terveys, ihmissuhteet tai taloudellinen tilanne. Mitä useammista asioista nuori on huolissaan ja mitä enemmän oireina ilmenee jatkuvaa väsymystä, levottomuutta tai ärtyneisyyttä, sitä todennäköisemmin ei ole kyse vain normaalista elämäntilanteen aiheuttamasta ahdistuksesta, vaan yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. GAD-7 mittari on kehitetty ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamiseen ja seulomiseen. GAD-7 on validoitu ja tehokas menetelmä yleistyneen ahdistuneisuushäiriön seulontaan ja sen vaikeusasteen arviointiin, mutta ei tarkoita vielä että diagnoosi täyttyisi.
Yläkoululaisista 19 prosentilla oli ollut vähäistä mielenkiintoa tai mielihyvää erilaisen asioiden tekemiseen, alakuloisuutta, masentuneisuutta ja toivottomuutta kahden edeltävän viikon aikana. Lukiolaisista runsaalla 21 prosentilla ja ammatilliselta noin 18 prosentilla oli vastaavia kokemuksia. Kaikilla oppiasteilla tytöt kokivat alakuloisuutta ja masennusoireilua enemmän kuin pojat.
Useampi nuori on ollut myös huolissaan omasta mielialastaan edeltävän vuoden aikana verrattuna edeltäviin vuosiin. Puolet tytöistä kaikilla oppiasteilla oli ollut huolissaan omasta mielialastaan. Läheiset ihmiset lapsen ja nuoren elämässä voivat tukea ahdistuksen tunteiden hallintaa. Turvallinen, onnistumisen kokemuksia ja sopivia haasteita mahdollistava arki myötävaikuttaa tasapainoista kehittymistä. Noin 78 prosenttia yläkoululais- ja lukiolaisnuorista, jotka ovat olleet huolissaan mielialastaan, kokivat saaneensa apua ja tukea koulun aikuisilta. Noin 80 prosenttia koki saaneensa tukea omilta vanhemmiltaan ja puolestaan noin 90 prosenttia omilta ystäviltään ja kavereiltaan.
Päivitetty 23.09.2019, kirjoituksen tiedot pohjautuvat kouluterveyskyselyyn vuodelta 2019
Sisältää peruskoulujen 8. ja 9.luokan sekä lukion ja ammatillisen 1. ja 2. vuoden kouluterveyskyselyyn vastanneiden oppilaiden tulokset. Indikaattori kuvaa onko nuorella ollut kahden viime viikon aikana kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Indikaattori perustuu GAD-7-mittariin. Tiedot on saatavilla vuodesta 2013 lähtien.
Indikaattori muodostetaan seuraavista kysymyksistä: Kuinka usein seuraavat ongelmat ovat vaivanneet sinua lomakkeen täyttöä edeltäneen kahden viikon aikana? Hermostuneisuuden, ahdistuneisuuden tai kireyden tunne (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3) En ole voinut lopettaa tai hallita huolestumistani (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3) Liiallinen huolestuneisuus erilaisista asioista (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3) Vaikeus rentoutua (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3) Niin levoton olo, että on vaikea pysyä aloillaan (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3) Taipumus harmistua tai ärsyyntyä helposti (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3) Pelko siitä, että jotakin kauheaa saattaisi tapahtua (Pisteytys: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3). Mukaan otettiin 10–15 pistettä saaneet vastaajat.
Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010, 2013, 2017 ja 2019.
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa
Att forska i temat ungdomar är aktuellt, området är brett och man kan närma sig tematiken från fl
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm.
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ja Nuorisotutkimusverkoston yhteinen tutkimus pyrkii yhdistämään
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita.
Kun Helsingin nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan suurpiiritasolla, on tuloksissa hie
Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliop
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Joka neljäs Suomen alle 18-vuotias vieraskielinen asuu Helsingissä.
Denna studie förverkligades genom ett tvåårigt forskningsprojekt berörande temat ungdomar oc
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
“Elkötte, etinen kansa,
Lasta kaltoin kasvatelko
Luona tuhman tuuittajan,Opiskeluhuolto on kaikkien tehtävä.
FARIS ALSUHAIL: Kuinka voidaan tutkia nuorten alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin eroja H
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu