Indikaattorit

Elämä ja terveys

Muuttaneisuus

Vuosittain noin 12 prosenttia Helsingin väestöstä kuuluu tulo- tai lähtömuuttajiin eli muuttaa Helsinkiin tai sieltä pois. Nuoret muuttavat selvästi muuta väestöä useammin. Helsingissä muuttoliike on aktiivisinta 20–24-vuotiaiden ikäluokassa, josta yli kolmannes muuttaa vuoden aikana. Vuonna 2015 tämä ikäluokka vastasi 70 prosentin osuudella Helsingin positiivisesta kokonaisnettomuutosta.

2010-luvulla Helsinkiin on muuttanut muualta Suomesta vuosittain lähes 10 000 20–24-vuotiasta ja noin 7 000 25–29-vuotiasta nuorta. Määrät ovat kasvaneet viime parin vuoden aikana. Ulkomailta 20–24-vuotiaita muuttaa vuosittain noin 1 000 ja 25–29-vuotiaita 1 300. 15–19-vuotiaita muuttaa Helsinkiin muita nuoria vähemmän: muualta Suomesta noin 3 000 ja ulkomailta noin 300 vuosittain.

Helsingin nuorten ikäluokkien lähtömuutto muualle Suomeen on tulomuuttoa pienempää. Vuonna 2015 kaupunki sai muuttovoittoa 15–19-vuotiaista vajaa 1 500 henkilöä, 20–24-vuotiaista yli 3 000 henkilöä ja 25–29-vuotiaista noin 1 000 henkilöä. 2010-luvulla Helsingin 25–29-vuotiaiden maan sisäinen muuttovoitto on yli kaksinkertaistunut, kun taas nuorempien ikäluokkien muuttovoitto on pysynyt varsin tasaisena.

Maastamuutto yleistyy merkittävästi 25–29-vuotiaiden helsinkiläisten ikäluokassa, ja vuonna 2015 lähtömuuttajia ulkomaille oli 860 – enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Helsingin muuttovoitto tässä ikäluokassa on maahanmuuton seurauksena kuitenkin noin 470 nuorta. Vastaavasti muissakin nuorten ikäluokissa tulijoita on enemmän kuin lähtijöitä.

Vilkas muuttoliike näkyy yli 20-vuotiaiden nuorten suureena määränä. Ikäluokat kaksinkertaistuvat alle 20-vuotiaista päälle 20-vuotiaisiin. Helsingissä asuvista 16–18-vuotiaista 73 prosenttia on myös syntynyt Helsingissä, mutta 19–24-vuotiaista enää 44 prosenttia. 25–34-vuotiaista vain 28 prosenttia on syntynyt Helsingissä eli useampi kuin kaksi kolmesta on muuttanut kaupunkiin muualta.

Kokonaisuutena helsinkiläisten nuorten muuttokäyttäytyminen on pysynyt hyvin samankaltaisena viimeisen kymmenen vuoden aikana.  Opiskelu, työpaikka, yhteen muutto kumppanin kanssa sekä halu tulla toimeen omillaan ja itsenäistyä ovat nuorille tärkeitä muuton syitä. Helsingillä on tarjota muita kaupunkeja enemmän opiskelu- ja työpaikkoja, mikä selittää osaltaan kaupungin vetovoimaa. Toisaalta asumisen kalleus työntää asukkaita pois Helsingistä.

Päivitetty 2.6.2016

Aineistokuvaus: 

Sisältää tietoja nuorten muuttojen suhteesta väkilukuun ikäryhmittäin. Indikaattori on muodostettu laskemalla yhteen ikäluokan kuntien väliset tulo- ja lähtömuutot, maahanmuutot ja maastamuutot, ja jakamalla tämän ikäluokan keskiväkiluvulla (keskiväkiluku on vuoden alun ja lopun väkiluvun keskiarvo) ja kertomalla tuhannella. Tällöin esimerkiksi muuttaneisuusluku 250 tarkoittaa, että ikäluokasta neljännes on muuttanut vuoden aikana Helsinkiin tai Helsingistä pois. Alueelle tapahtuvasta muutosta käytetään nimitystä tulomuutto ja alueelta pois suuntautuvaa muuttoa kutsutaan lähtömuutoksi.

Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta. Henkilön, joka vaihtaa kotipaikkaa, on lain mukaan viimeistään viikon kuluttua muutosta annettava itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistä muuttoilmoitus, joka toimitetaan uuden asuinpaikan maistraatille. Muutto ilmoitetaan lomakkeessa joko vakituiseksi tai tilapäiseksi. Muuttoilmoituksen saatuaan maistraatti päättää, onko kyseessä tilapäinen vai vakituinen asuinpaikan muutos. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle katsotaan vakituisiksi muutoiksi (kotikuntalaki 201/1994).

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset