Indikaattorit

Elämä ja terveys

Nuorten määrä

 

Helsingissä asui 135343 nuorta eli 15 – 29-vuotiasta vuoden 2019 alussa, eli 14 prosenttia koko maan nuorista. 15–19-vuotiaiden helsinkiläisnuorten määrä on pienin – alle 30 000. Nuorten määrä kasvaa seuraavissa ikäluokissa pääasiassa opiskelijoiden tulomuutosta johtuen. 20–24-vuotiaita on Helsingissä runsas 44 000 ja 25–29-vuotiaita 64 000. Koko maan 25–29-vuotiaista jopa 18 prosenttia asuu Helsingissä. Puolestaan noin 21 prosenttia helsinkiläisistä on iältään 15 –29-vuotiaita.  

Vuodesta 2010 15–29-vuotiaiden määrä on kasvanut Helsingissä tasaisesti, joskin vuoden 2019 alussa nuorten määrä oli hieman vähäisempi edellisiin vuosiin verrattuna. Kyseisellä aikajaksolla eniten on kasvanut 25 – 29-vuotiaiden määrä (13%). Sen sijaan nuorempien ikäluokkien (alle 25-vuotiaat) määrät ovat olleet laskussa.

Suomenkielisten 15–29-vuotiaiden määrä on vähentynyt viisi prosenttia (5 452 henkilöä) vuodesta 2010, ruotsinkielisten määrä on kasvanut 6 prosenttia (472) ja muunkielisten osuus kasvoi puolestaan 46 prosenttia (7 574). Vuoden 2019 alussa 76 prosenttia on suomenkielisiä, kuusi prosenttia (8172) ruotsinkielisiä ja 18 prosenttia (24103) muunkielisiä. Vieraskielisten osuus on suurin ikäluokassa 25–29-vuotiaat, jossa heitä on 18 prosenttia. Helsinki erottuu selvästi vieraskielisten suurella määrällä muusta maasta – koko maassa vieraskielisten osuus 15–29-vuotiaista oli 9 prosenttia.

Päivitetty 31.5.2019

Aineistokuvaus: 

Sisältää tietoja seudulla vakituisesti asuvasta väestöstä iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan. Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta.

Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.

Äidinkieli -tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta. Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639-1 -standardin mukaisesti. Tässä taulussa äidinkieli on kolmiluokkaisena ja saamenkieliset sisältyvät suomenkielisiin.

Aiheeseen liittyvät indikaattorit
Ulkomaalaistaustaiset 
Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset