Indikaattorit

Elämä ja terveys

Nuorten määrä

 

Helsingissä asui 133 777 iältään 15–29-vuotiasta vuoden 2019 lopussa.  Joka viides helsinkiläinen on 15–29-vuotias, ja tähän ikäryhmään kuuluvien osuus on korkeampi kuin muualla maassa keskimäärin. Koko maan nuorista Helsingissä asui 14 prosenttia.

Nuorten ikäryhmistä 15–19-vuotiaiden helsinkiläisten määrä on pienin – alle 30 000. Nuorten määrä kasvaa seuraavissa ikäluokissa pääasiassa opiskelijoiden tulomuutosta johtuen. 20–24-vuotiaita on Helsingissä vajaa 43 000 ja 25–29-vuotiaita reilut 63 000. Koko maan 25–29-vuotiaista jopa 18 prosenttia asuu Helsingissä.

2000-luvulla 15–29-vuotiaiden määrä on kasvanut Helsingissä tasaisesti, mutta vuoden 2017 jälkeen määrä kääntynyt laskuun. Nuoremmissa ikäryhmissä kasvu taittui jo aiemmin: 15-19-vuotiaiden määrä on laskenut vuodesta 2009 asti ja 20–24-vuotiaiden määrä on vähentynyt vuodesta 2013 saakka. Vuoden 2019 lopussa 15–29-vuotiaita helsinkiläisiä oli prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin.  Vuoteen 2009 verrattuna tähän ikäryhmään kuuluvien määrä on lisääntynyt Helsingissä prosentin verran. Suomenkielisten 15–29-vuotiaiden määrä Helsingissä on kymmenessä vuodessa vähentynyt seitsemän prosenttia, kun taas ruotsinkielisten määrä on kasvanut 3 prosenttia ja muun kielisten määrä on noussut 42 prosenttia tällä aikavälillä.

Vuoden 2019 lopussa 76 prosenttia helsinkiläisnuorista oli suomen- tai saamenkielisiä, kuusi prosenttia ruotsinkielisiä ja 18 prosenttia muun kielisiä. Eniten vieraskielisiä on 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä, johon kuuluvista helsinkiläisistä joka viides on rekisteröidyltä äidinkieleltään muun kuin suomen-, saamen-, tai ruotsinkielinen. Käytännössä vieraskieliset nuoret ovat usein kaksi- tai monikielisiä. Helsingin erityispiirre onkin vieraskielisten muuta maata korkeampi osuus väestössä – koko maassa vieraskielisten osuus 15–29-vuotiaista oli 9 prosenttia.

Päivitetty 23.4.2020

Aineistokuvaus: 

Sisältää tietoja seudulla vakituisesti asuvasta väestöstä iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan. Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta.

Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.

Äidinkieli -tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta. Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639-1 -standardin mukaisesti. Tässä taulussa äidinkieli on kolmiluokkaisena ja saamenkieliset sisältyvät suomenkielisiin.

Aiheeseen liittyvät indikaattorit
Ulkomaalaistaustaiset 
Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset