Indikaattorit

Elämä ja terveys

Nuorten määrä

Helsingissä asui 137 079 15–29-vuotiasta nuorta vuoden 2018 alussa, eli 14 prosenttia koko maan nuorista. 15–19-vuotiaiden nuorten määrä on pienin – alle 30 000. Nuorten määrä kasvaa seuraavassa ikäluokassa pääasiassa opiskelijoiden tulomuutosta johtuen. 20–24-vuotiaita on Helsingissä jo lähes 46 000 ja 25–29-vuotiaita 64 000. Koko maan 25–29-vuotiaista jopa 18 prosenttia asuu Helsingissä.

Vuodesta 2010 15–29-vuotiaiden määrä on kasvanut Helsingissä reilulla kolmella prosentilla, lukumäärällisesti 4 330 henkilöllä. Selkeästi eniten on kasvanut 25–29-vuotiaiden määrä (13 %). Sen sijaan nuorempien määrät ovat olleet laskussa, 15–19-vuotiaiden määrä on pienentynyt vuodesta 2011 lähtien. Suomenkielisten 15–29-vuotiaiden määrä on vähentynyt kolme prosenttia (3 400 henkilöä) vuodesta 2010, ruotsinkielisten määrä on kasvanut 6 prosenttia (470) ja muun kielisten 44 prosenttia (7 260).

Vuoden 2018 alussa 15–29-vuotiaista 77 prosenttia on suomenkielisiä, kuusi ruotsinkielisiä ja 17 muun kielisiä. Lukumäärällisesti nuorista 23 787 on muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielisiä. Vieraskielisten osuus on suurin ikäluokassa 25–29-vuotiaat, jossa heitä on 18 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät nuorilla ovat venäjä, somali, viro, englanti, arabia ja kiina. Helsinki erottuu selvästi vieraskielisten suurella määrällä muusta maasta – koko maassa vieraskielisten osuus 15–29-vuotiaista oli 9 prosenttia.

Päivitetty 4.4.2018

Aineistokuvaus: 

Sisältää tietoja seudulla vakituisesti asuvasta väestöstä iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan. Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta.

Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.

Äidinkieli -tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta. Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639-1 -standardin mukaisesti. Tässä taulussa äidinkieli on kolmiluokkaisena ja saamenkieliset sisältyvät suomenkielisiin.

Aiheeseen liittyvät indikaattorit
Ulkomaalaistaustaiset 
Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset