Tupakointi
Noin 14 prosenttia ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista tupakoi päivittäin. Yläkoululaisista ja lukiolaista puolestaan vain neljä prosenttia. Yläkoululaisista tai toisen asteen opiskelijoista kaksi prosenttia tai alle käytti sähkötupakkaa päivittäin. Tutkimuksissa on havaittu tärkeimpiä tupakoinnin aloittamiselle altistavia tekijöitä olevan yksilölliset tekijät, sosiaaliset tekijät ja ympäristölliset tekijät. Sosiaalisista tekijöistä kaveripiirin tupakoiminen on keskeinen tupakoinnin aloittamisen riskitekijä.
Tupakoinnin yleisyys säilyi suhteellisen samana vuodesta 2006 vuoteen 2010, mutta tuolloin alkanut tupakoinnin väheneminen on jatkunut nopeatahtisena. Vielä 2013 noin joka kymmenes peruskoululainen ja lukiolainen tupakoivat päivittäin, mutta tultaessa vuoteen 2017 on osuus tippunut huomattavasti. Vuonna 2019 päivittäin tupakoivien osuudet olivat saman suuruisia kuin vuonna 2017.
Tupakoinnin yleisyydessä on nähtävissä oppilaitoskohtaisia eroja. Ammatillisissa oppilaitoksissa tupakoidaan enemmän kuin muilla kouluasteilla, mutta niissäkin on tupakoivien osuus vähentynyt kolmasosasta alle viidesosaan. Joka viidennes ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva tyttö poltti päivittäin. Lukiolaistytöistä noin neljä prosenttia. Kahdeksan prosenttia ammattioppilaitoksen pojista tupakoi päivittäin ja vajaa neljä prosenttia lukiolaispojista.
Ammatillisen oppilaitoksen pojista runsas 18 prosenttia nuuskasi päivittäin ja tytöistä runsas neljä prosenttia. Muilla oppiasteilla tyttöjen nuuskan käyttö jäi prosenttiin ja poikien puolestaan 5-7 prosentin välille. Nuuskan käyttö on nykyään yleisempää ammatillisten oppilaitoksien helsinkiläisopiskelijoiden parissa kuin aiemmin 2000-luvulla. Nuuskan käyttö ammatillisissa oppilaitoksissa oli kuitenkin hieman yleisempää koko maassa verrattuna Helsinkiin.
Päivitetty 24.09.2019, tiedot pohjautuvat kouluterveyskyselyyn vuodelta 2019
Sisältää peruskoulujen 8. ja 9.luokan sekä lukion ja ammatillisen 1. ja 2. vuoden kouluterveyskyselyyn vastanneiden oppilaiden tulokset. Indikaattori perustuu kysymykseen: "Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten nykyistä tupakointiasi?" Vastausvaihtoehdot: 1) tupakoin kerran päivässä tai useammin, 2) tupakoin kerran viikossa tai useammin, en kuitenkaan päivittäin, 3) tupakoin harvemmin kuin kerran viikossa, 4) olen lakossa tai lopettanut tupakoinnin. Tarkastelussa ovat mukana ne vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 1.
Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010, 2013, 2017 ja 2019.
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa
Suurin osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja voi hyvin. Helsinki
Att forska i temat ungdomar är aktuellt, området är brett och man kan närma sig tematiken från fl
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm.
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ja Nuorisotutkimusverkoston yhteinen tutkimus pyrkii yhdistämään
Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliop
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Joka neljäs Suomen alle 18-vuotias vieraskielinen asuu Helsingissä.
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Opiskeluhuolto on kaikkien tehtävä.
FARIS ALSUHAIL: Kuinka voidaan tutkia nuorten alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin eroja H
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu