Noin 14 prosenttia ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista tupakoi päivittäin. Yläkoululaisista ja lukiolaista puolestaan vain neljä prosenttia. Yläkoululaisista tai toisen asteen opiskelijoista kaksi prosenttia tai alle käytti sähkötupakkaa päivittäin. Tutkimuksissa on havaittu tärkeimpiä tupakoinnin aloittamiselle altistavia tekijöitä olevan yksilölliset tekijät, sosiaaliset tekijät ja ympäristölliset tekijät. Sosiaalisista tekijöistä kaveripiirin tupakoiminen on keskeinen tupakoinnin aloittamisen riskitekijä.

Tupakoinnin yleisyys säilyi suhteellisen samana vuodesta 2006 vuoteen 2010, mutta tuolloin alkanut tupakoinnin väheneminen on jatkunut nopeatahtisena. Vielä 2013 noin joka kymmenes peruskoululainen ja lukiolainen tupakoivat päivittäin, mutta tultaessa vuoteen 2017 on osuus tippunut huomattavasti. Vuonna 2019 päivittäin tupakoivien osuudet olivat saman suuruisia kuin vuonna 2017.

Tupakoinnin yleisyydessä on nähtävissä oppilaitoskohtaisia eroja. Ammatillisissa oppilaitoksissa tupakoidaan enemmän kuin muilla kouluasteilla, mutta niissäkin on tupakoivien osuus vähentynyt kolmasosasta alle viidesosaan.  Joka viidennes ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva tyttö poltti päivittäin. Lukiolaistytöistä noin neljä prosenttia. Kahdeksan prosenttia ammattioppilaitoksen pojista tupakoi päivittäin ja vajaa neljä prosenttia lukiolaispojista.

Ammatillisen oppilaitoksen pojista runsas 18 prosenttia nuuskasi päivittäin ja tytöistä runsas neljä prosenttia. Muilla oppiasteilla tyttöjen nuuskan käyttö jäi prosenttiin ja poikien puolestaan 5-7 prosentin välille. Nuuskan käyttö on nykyään yleisempää ammatillisten oppilaitoksien helsinkiläisopiskelijoiden parissa kuin aiemmin 2000-luvulla. Nuuskan käyttö ammatillisissa oppilaitoksissa oli kuitenkin hieman yleisempää koko maassa verrattuna Helsinkiin.

Päivitetty 24.09.2019, tiedot pohjautuvat kouluterveyskyselyyn vuodelta 2019