Indikaattorit

Elämä ja terveys

Ulkomaalaistaustaiset

Helsingissä asui 22 595 ulkomaalaistaustaista 15–29-vuotiasta vuoden 2017 alussa. Ulkomaalaistaustaisiksi on laskettu ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaiset kattoivat 16,5 prosenttia kaikista helsinkiläisistä 15–29-vuotiaista. Suurimmallaan määrä ja osuus olivat 25–29-vuotiailla - lähes 11 200 henkilöä ja 18 prosentin osuus ikäluokasta.

Maahanmuuton toista sukupolvea edusti 17,5 prosenttia ulkomaalaistaustaisista 15-29-vuotiaista. Toisella sukupolvella tarkoitetaan Suomessa syntyneitä, joiden vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä. Ikäluokittain sukupolvisuus vaihtelee huomattavasti. 10-14-vuotiaista yli puolet oli jo toista sukupolvea ja 15-19-vuotiaistakin lähes puolet, 46 prosenttia. 20 vuotta täyttäneissä toisen sukupolven osuus oli edelleen pieni, 20-24-vuotiaista 23 prosenttia ja 25-29-vuotiaista vain 2 prosenttia. 

Maahanmuuton ensimmäisestä sukupolven 15-29-vuotiaista 57 prosenttia oli asunut Suomessa alle kuusi vuotta. Koulutusjärjestelmän näkökulmasta kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat ne maahanmuuttajat, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella tai heti sen päättymisen jälkeen. Tällöin on vaikea päästä mukaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja saada perusasteen jälkeinen koulutuspaikka.  Helsinkiläisistä 10–14-vuotiaista ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisista joka kymmenes oli saapunut maahan alle vuosi sitten. Lukumäärällisesti alle vuoden maassa asuneita oli 10–14-vuotiaista 200 vuonna 2017. 15–19-vuotiaista ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisista 51 prosenttia eli 1 300 nuorta oli asunut maassa alle kuusi vuotta. Alle vuoden maassa asuneiden lukumäärä oli 300.

Yli 20-vuotiassa 58 prosenttia oli muuttanut Suomeen alle kuusi vuotta sitten. Muuttoliike ulkomailta Helsinkiin on niin suurta nuorten ikäluokissa, että kaikkiin helsinkiläisiin 25–29-vuotiaisiin suhteutettuna alle kuusi vuotta maassa asuneiden osuus oli 10 prosenttia. 20–24-vuotiaista osuus oli 6 prosenttia.

Ulkomaalaistaustainen 15–29-vuotias väestö on kasvanut 1 580 henkilöllä välillä 2015–2017. Suhteellisesti eniten on kasvanut alle 20-vuotiaiden ryhmä. Ulkomaalaistaustaisen väestön vakiintumisesta Suomessa kertoo se, että yli puolet kasvusta on tullut toisesta sukupolvesta. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset alkavat tulla aikuisen ikään, eniten toinen sukupolvi kasvaa tällä hetkellä 20-24-vuotiaissa.

Päivitetty 21.5.2018

Aineistokuvaus: 

Ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainut tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös ne ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen.

Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame).

Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.

Ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset (ensimmäinen sukupolvi) jaetaan maassaoloajan perusteella seuraaviin luokkiin: Alle 1 vuotta, 1-5 vuotta, 6-10 vuotta, 11-15 vuotta, Yli 15 vuotta, Tuntematon

Aiheeseen liittyvät indikaattorit
Nuorten määrä  
Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset