Indikaattorit

Elämä ja terveys

Ulkomaalaistaustaiset

Helsingissä asui 23 758 ulkomaalaistaustaista 15–29-vuotiasta vuoden 2019 alussa. Ulkomaalaistaustaisiksi on laskettu ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaiset kattoivat 17,5 prosenttia kaikista helsinkiläisistä 15–29-vuotiaista. Ulkomaalaistaustaisten osuus helsinkiläisnuorista onkin kasvanut viime vuosina. Vuonna 2017 vastaava osuus oli 16,5 prosenttia kaikista helsinkiläisnuorista. Suurimmallaan määrä eli yhteensä 11 548 henkilöä oli ikäryhmässä 25–29-vuotiaat. Tämä vastaa noin 18 prosenttia kyseisen ikäryhmän helsinkiläisistä. Vastaavasti 10–14-vuotiaiden ikäryhmästä joka viides eli yhteensä 5612 oli ulkomaalaistaustaisia.

Joka viides ulkomaalaistaustaisista 15-29-vuotiaista edusti maahanmuuton toista sukupolvea. Toisella sukupolvella tarkoitetaan Suomessa syntyneitä, joiden vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä. Ikäluokittain sukupolvisuus vaihtelee huomattavasti. 10-14-vuotiaista 54 prosenttia oli jo toista sukupolvea ja 15-19-vuotiaistakin lähes puolet, 45 prosenttia. 20 vuotta täyttäneissä toisen sukupolven osuus oli edelleen pieni, 20-24-vuotiaista 27 prosenttia ja 25-29-vuotiaista vain 5 prosenttia. Kyseiset osuudet ovat kuitenkin kasvaneet viime vuosina.  

Maahanmuuton ensimmäisestä sukupolven 15-29-vuotiaista 57 prosenttia oli asunut Suomessa alle kuusi vuotta. Koulutusjärjestelmän näkökulmasta kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat ne maahanmuuttajat, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella tai heti sen päättymisen jälkeen. Tällöin on vaikea päästä mukaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja saada perusasteen jälkeinen koulutuspaikka.  Helsinkiläisistä 10–14-vuotiaista ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisista noin kahdeksan prosenttia oli saapunut maahan alle vuosi sitten. Lukumäärällisesti alle vuoden maassa asuneita oli 10–14-vuotiaista 210 vuonna 2019.

15–19-vuotiaista ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisista 44 prosenttia eli 1 244 nuorta oli asunut maassa alle kuusi vuotta. Noin 35 prosenttia oli asunut maassa 6–10 vuotta. Puolestaan 20–24-vuotiaista ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista 58 prosenttia ja 25–29-vuotiaista 60 prosenttia oli muuttanut maahan alle kuusi vuotta sitten. Muuttoliike ulkomailta Helsinkiin on niin suurta nuorten ikäluokissa, että kaikkiin helsinkiläisiin 25–29-vuotiaisiin suhteutettuna alle kuusi vuotta maassa asuneiden osuus oli 10 prosenttia. 20–24-vuotiaista osuus oli 7 prosenttia.

Ulkomaalaistaustainen 15–29-vuotias väestö on kasvanut 2742 henkilöllä välillä 2015–2019.  Suhteellisesti eniten on kasvanut alle 20-24-vuotiaiden ryhmä. Vuonna 2019 kyseisen ikäryhmän helsinkiläisistä oli neljä prosenttiyksikköä enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin vuonna 2015. Toisin sanoen vuonna 2019 kyseisestä ikäryhmästä 16 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, kun vuonna 2015 noin 12 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisen väestön vakiintumisesta Suomessa kertoo se, että yli puolet kasvusta on tullut toisesta sukupolvesta. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset alkavat tulla aikuisen ikään, eniten toinen sukupolvi kasvaa tällä hetkellä 20-24-vuotiaissa.

Päivitetty 29.1.2020

Aineistokuvaus: 

Ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainut tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös ne ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen.

Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame).

Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.

Ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset (ensimmäinen sukupolvi) jaetaan maassaoloajan perusteella seuraaviin luokkiin: Alle 1 vuotta, 1-5 vuotta, 6-10 vuotta, 11-15 vuotta, Yli 15 vuotta, Tuntematon

Aiheeseen liittyvät indikaattorit
Nuorten määrä  
Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset