Elämäntaidot koulusta
Vuoden 2015 nuorisobarometrin Helsinki-osiossa oli yhdeksän koulusta saatavia oman elämän hallintaan liittyviä väittämiä. Mitä valmiuksia elämään nuoret 15–29-vuotiaat olivat mielestään oppineet peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa eli lukiossa tai ammattikoulussa?
Nuoret kokivat, että he ovat oppineet koulussa hyvin vuorovaikutustaitoja, oppimaan oppimista ja ongelmien ratkaisutaitoja. Sen sijaan konkreettisia arjen asioita kuten asunnon hakua tai raha-asioiden hoitamista ei mainittu koulun juuri opettaneen.
Vuorovaikutustaitoja tarvitaan nykymaailmassa yhä enemmän ja niitä voidaan myös opettaa. Oppimaan oppimista ja ongelmien ratkaisutaitoja ei suoranaisesti opeteta millään tunnilla tai oppiaineessa. Kyseessä on monien kouluvuosien aikana kasautuneista tietotaidoista.
Lähes joka toinen nuori oli saanut vähintäänkin jonkin verran taitoja myös oman koulutuspolun löytymiseen. Miehet ja naiset vastasivat väittämiin hyvin yhtenevästi. Ainoastaan vuorovaikutustaitoja naiset mainitsivat saaneensa koulusta enemmän kuin miehet. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Kyselyn nuorimmat poikkesivat vastauksissaan huomattavasti toisista. Tämä selittynee sillä, että kun koulumaailma on vahvasti mukana arjessa, kysytyt asiat saavat helposti jopa ylipositiivisia latauksia.
Helsinkiläisistä vastaajista yli puolet oli vielä koulun penkillä tai opiskeli. Reilu kolmasosa oli töissä. Opiskelijat olivat kolmen väittämän kanssa työssäkäyviä useammin samaa mieltä. Nämä asiat olivat: Ongelmien ratkaisutaidot, oman ammattihaaveen löytyminen ja raha-asioiden hoitaminen. Myös se, missä kyselyhetkellä opiskeltiin, näkyi mielipiteissä. Nuoremmat vastaajat eli lähinnä lukiolaiset ja ammattioppilaitoksissa opiskelevat painottivat erityisesti koulun antamia tietotaitoja työnhakuun liittyvissä asioissa (ammattioppilaitoksissa opiskelevat) sekä oman koulutuspolun (lukiolaiset ja ammattikoululaiset) sekä oman ammattihaaveen löytymisessä (ammattikoululaiset).
Sisältää tietoja vuonna 2015 tehtyyn Nuorisobarometritutkimuksen Helsinki-lisäotoksesta. Nuoret vastasivat kysymykseen ”Kuinka paljon peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa (eli lukiossa tai ammattikoulussa) mielestäsi oppii seuraavia asioita? Erittäin paljon / paljon / Jonkin verran / ei lainkaan / en osaa sanoa”. Indikaattoriin laskettiin paljon ja erittäin paljon -vastanneiden osuus kaikista vastanneista.
Vuosittain tehtävä Nuorisobarometri mittaa 15–29-vuotiaiden suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita. Vuonna 2015 Helsingin kaupunki osallistui tutkimukseen tuhannen nuoren lisäotoksella. Tutkimukseen vastanneita oli 1002 15-29-vuotiasta helsinkiläistä, 15-19-vuotiaita oli 150, 20-24-vuotiaita 396 ja 25-29-vuotiaita 456 henkilöä.
Nuorten havainnointi ja haastattelut (NuHa) aineisto kertoo helsinkiläisten nuorten vapaa-ajasta
Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiai
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita.
Nuorisotakuu on saavuttanut varsin lyhyessa ajassa vahvan symbolisen as
Helsinkiläisnuoret arvelevat, että omana itsenään oleminen on Helsingissä muuta maata helpompaa.
Selvityksen mukaan myönteistä on se, että monet maksuttomat, edulliset ja tietyille erityisryhmil
Tutkimus tarkastelee toimeentuloa suhteessa opiskelijan elämäntilanteeseen Helsingin yliopiston o
Syftet med kartläggningen har varit att kortfattat och beskrivande kartlägga och analysera hur d
Heikkinen Irina: Käytäntötutkimuksen kontekstina on Helsingin kaupungin Työkykyselvitys (ent.
OUTI ALANKO-KAHILUOTO: Vierailin pari vuotta sitten kaikissa Helsingin ammattikouluissa.
PIRJO MATTILA: Bussimatkalla töihin kuuntelin kahden nuoren keskustelua siitä, pitäisikö hakea ko