Indikaattorit

Itsensä kehittäminen

Kirjaston käyttö

Kirjastot tarjoavat nuorille avointa kaupunkitilaa, jossa perinteisen lainaustoiminnan lisäksi on mahdollista viettää vapaasti aikaa vaikka pelaten tai kavereita tavaten. Kirjastopalvelua tarjotaan tasaisesti ympäri kaupunkia 37 eri kirjastossa, joten sen saavutettavuus on hyvä eri asuinalueilla. Monelle nuorelle kirjasto tarjoaa rauhallisen ympäristön ajanviettoon, antaa mahdollisuuksia osaamisen kasvattamiseen, läksyjen tekoon ja tiedon etsintään. Laaja-alaisesti kirjastotoiminta luo ihmisille hyvinvointia ja tukee nuorten kykyjä itsensä kehittämiseen.

Reilu 40 prosenttia 15–19-vuotiaista oli käyttänyt Helsingin kaupungin kirjastokorttia vuoden 2017 aikana, 20–29-vuotiaista vajaa 40 prosenttia. Naiset käyttävät kirjastopalveluita huomattavasti miehiä enemmän, nuorista naista puolet oli käyttänyt vuoden aikana kirjastokorttiaan, miehistä vain vajaa kolmannes. 20–24-vuotiailla miehillä käyttö on vähäisintä, vain neljännes käytti kirjastokorttia vuoden 2016 aikana. 15–19-vuotiaista tytöistä taas 55 prosenttia käytti korttiaan.

Kirjaston käyttö on vähentynyt nuorilla huomattavasti 2000-luvun alun vuosista, jolloin yli 60 prosenttia nuorista käytti kirjastokorttia vuoden aikana. Eniten käyttö on 2010-luvulla vähentynyt 20–24-vuotiailla ja naisilla kaikissa ikäryhmissä.

Kokonaisuudessaan vuoden aikana kirjastokorttia käytti 54 300 15–29-vuotiasta, ja he muodostavat vajaan neljänneksen kaikista kirjaston käyttäjistä. Kirjaston tekemän vuosittaisen asiakaskyselyn mukaan nuorten kirjaston pääasialliset käyttötavat poikkeavat muista kirjastossa kävijöistä. Kaikista kävijöistä yli puolet oli perinteisiä lainaajia, mutta 13–19-vuotiaista suurimmat ryhmät olivat lukijat ja oleilijat sekä työskentelijät ja tiedonetsijät. Laitteiden käyttäjinä alle 20-vuotiaat olivat ikäluokista ahkerimpia. Myös 19–29-vuotiailla perinteisten lainaajien osuus oli alle puolet, ja työskentelijöiden ja tiedonetsijöiden osuus oli yli neljännes. 

Päivitetty 3.5.2018

Aineistokuvaus: 

Sisältää tietoja kaupungin kirjastokorttia vuoden aikana käyttäneiden osuudesta vastaavasta väestöstä. Kirjastokortin käyttäneiksi luetaan ne, jotka ovat lainanneet tai varanneet kirjastoaineistoa, kirjautuneet omiin tietoihinsa HelMet-järjestelmässä, kirjautuneet digitaalisiin aineistopalveluihin tai kirjautuneet kirjaston asiakastietokoneille. Tilastoissa ei ole mukana laitosasiakkaat eivätkä henkilöasiakkaat, joiden tiedoista puuttuu syntymäaika. Väestötieto on vuoden alun tilanteesta. 

Aiheeseen liittyvät indikaattorit
Harrastaminen 
Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset