Indikaattorit

Tulevaisuuden hallinta

16-18-vuotiaat toisen asteen koulutuksessa

Helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista 62 prosenttia suoritti tutkintoa lukiossa ja 25 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa syksyllä 2016. Nuorista siis yhteensä 87 prosenttia oli toisen asteen koulutuksessa. Tytöt käyvät poikia selvästi enemmän lukiota (68 – 56 %), ja pojat taas ammatillista tyttöjä enemmän (30 - 20 %). Kokonaisuudessa tytöistä toisen asteen koulutukseen osallistui 89 prosenttia ja pojista 86 prosenttia. Sukupuolten välinen ero on kasvanut 2010-luvulla.

Koko Suomen 16–18-vuotiaista harvempi opiskelee lukiossa (50 %), mutta huomattavasti useampi ammatillisessa koulutuksessa (41 %). Helsingin seudun kunnista helsinkiläiset nuoret osallistuvat heikoiten toisen asteen koulutukseen. Espoolaisista ja vantaalaisista 16–18-vuotiaista 89 prosenttia oli toisen asteen koulutuksessa. Syinä tähän voivat olla mm. Helsingin monipuolinen tutkintoon johtamaton koulutustarjonta, maahanmuuttajien suuri määrä (maahanmuuttajien koulutuspolku käy usein valmentavien, tutkintoon johtamattomien koulutuksien kautta) sekä suuri palveluvaltainen työmarkkina-alue, josta kouluttamattomanakin on mahdollisuus saada työtä.

Helsinkiläisistä suomenkielisistä 16–18-vuotiaista 91 prosenttia osallistui toisen asteen koulutukseen, ruotsinkielisistä 94 prosenttia ja muun kielisistä 68 prosenttia. Ruotsinkieliset nuoret käyvät enemmän lukiota, suomenkieliset ja vieraskieliset taas enemmän ammatillista koulutusta. Helsinkiläiset vieraskieliset osallistuvat toisen asteen koulutukseen koko maan tasoa (60 %) paremmin.

Ulkomaalaistaustaisia syntyperän mukaan tarkasteltuna maahanmuuton ensimmäisen sukupolven 16-18-vuotiaista 59 prosenttia oli toisen asteen koulutuksessa vuoden 2015 syksyllä ja toisen sukupolven nuorista 77 prosenttia. Vaikka toisen sukupolven koulutukseen osallistuminen nousee huomattavasti ensimmäisestä polvesta, se jää edelleen jälkeen kaikista helsinkiläisistä 16-18-vuotiaista, joista samana vuonna oli koulutuksessa 88 prosenttia. Lähes sama osuus ensimmäisen ja toisen polven nuorista siirtyy ammatilliseen peruskoulun jälkeen, mutta lukioon toinen polvi menee selvästi ensimmäistä enemmän.

Helsinkiläisten nuorten osallistuvuus toisen asteen koulutukseen on kasvanut hyvin 2010-luvulla. Etenkin vieraskielisten nuorten koulutukseen osallistuvuus on kasvanut paljon, vielä vuonna 2010 vain 53 prosenttia vieraskielisistä 16–18-vuotiaista oli toisen asteen koulutuksessa, vuoteen 2016 osuus oli kasvanut 68 prosenttiin. Nuorten osallistuvuus on kasvanut viime vuosina lähinnä lukiokoulutuksen kautta, ammatillisen osuus on pysynyt samassa tilanteessa koko 2010-luvun ajan. Toisen asteen yhteishaussa tehdyt muutokset suoraan peruskoulusta hakevien suosimiseksi sekä aloituspaikkojen kasvu Helsingin toisella asteella vaikuttavat todennäköisesti osallistuvuuden kasvun taustalla.

Nuorten koulutukseen osallistuvuuden alueelliset erot ovat kaventuneet Helsingin sisällä.  Viime vuosina etenkin heikommin koulutukseen osallistuneiden alueiden nuoret ovat parantaneet koulutukseen osallistumistaan. Vuonna 2011 heikomman alueen osallistuvuusprosentti oli 66, vuonna 2016 se oli noussut 80 prosenttiin.

Koillisessa ja itäisessä Helsingissä ammatilliseen koulutukseen meno on suosittua, pohjoisessa ja eteläisessä Helsingissä taas mennään enimmäkseen lukioon. Ammatillisessa koulutuksessa olevien 16–18-vuotiaiden osuus vaihtelee kuudesta prosentista 41 prosenttiin Helsingin peruspiireillä. Lukiolaisten osuus vaihtelee 43 prosentista 88 prosenttiin.

 Päivitetty 10.4.2018

Aineistokuvaus: 

Sisältää tietoja toisen asteen koulutuksessa olevien 16-18-vuotiaiden kotikunnaltaan helsinkiläisten osuudesta kaikista 16-18-vuotiaista helsinkiläisistä. Toisen asteen koulutus on lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Opiskelijoiden määrä on vuosittain ajankohdasta 20.9. ja väestömäärä ajankohdasta 31.12.

Opiskelijoissa on tutkintoon tähtäävät opiskelijat. Lukiokoulutuksessa on mukana sekä nuorten että aikuisten opetussuunnitelmaperusteinen koulutus ja myös IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkintoon tähtäävät opiskelijat. Lukion aineopiskelijat eivät sisälly opiskelijamäärään.

Ammatillisessa koulutuksessa on mukana ammatillista peruskoulutus sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset. Ammatillinen peruskoulutus voi olla opetussuunnitelmaperusteista koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavat ovat aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkinnot näyttötutkintoja. Ammatillista koulutusta järjestetään sekä oppilaitosmuotoisena koulutuksena että oppisopimuskoulutuksena. Vuodesta 2004 lähtien näyttötutkintoon opiskelevien määrä koko tilastovuodelta, vuosina 2000-2003 vain ajankohdasta 20.9. Oppisopimuksen tiedot puuttuvat vuosina 2010-2013. Oppisopimusopiskelijoiksi lasketaan ne opiskelijat, joilla on tilastovuonna voimassa oleva oppisopimus.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset