Indikaattorit

Tulevaisuuden hallinta

Takaisin indikaattorilistaukseen

Koulunkäynnistä pitäminen

64 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista pitää koulunkäynnistä hyvin tai melko paljon. Koulunkäynnistä pitäminen lisääntyy siirryttäessä toiselle asteelle, lukiolaisten vastaava osuus on 72 prosenttia ja ammatillisessa opetuksessa olevista peräti 84 prosenttia pitää koulunkäynnistä hyvin melko tai paljon. Helsingissä sekä tytöt että pojat pitävät koulunkäynnistä keskimäärin yhtä paljon, mutta peruskoulun yläluokilla pojat pitävät koulunkäynnistä tyttöjä enemmän.

Koulunkäynnistä pitävien peruskoulun yläluokkalaisten osuus on lievässä laskussa, ammatillisessa opetuksessa olevien taas lievässä nousussa. Hyvin tai melko paljon koulunkäynnistä pitävien lukiolaisten osuus on laskenut vuoden 2013 tuloksiin verrattuna kahdeksan prosenttiyksikköä. Pitkän aikavälin trendi helsinkiläisnuorten keskuudessa on kuitenkin nouseva.

Peruskoulun yläluokilla helsinkiläiset pojat pitävät koulunkäynnistä selvästi koko maan poikia enemmän. Muuten koulunkäynnistä hyvin tai melko paljon pitävien helsinkiläisnuorten osuus on samalla tasolla muun pääkaupunkiseudun ja koko maan keskiarvon kanssa.

Päivitetty 19.12.2017

Aineistokuvaus:

Indikaattori perustuu kysymykseen: ”Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä? Pidän koulunkäynnistä” Vastausvaihtoehdot: 1) hyvin paljon, 2) melko paljon, 3) melko vähän, 4) en lainkaan.

Vuonna 2017 kouluterveyskyselyyn vastanneita oli Helsingin peruskoulun 8.- ja 9.-luokalla 5125 oppilasta, lukioissa 3809 opiskelijaa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 2159 opiskelijaa. Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010, 2013 ja 2017.

Aineiston lähde:

Kouluterveyskysely, THL

Taulukko: Koulunkäynnistä pitäminen

Nuorten hyvinvoinnin tietokanta

Aiheeseen liittyvät indikaattorit

16-18-vuotiaat toisen asteen koulutuksessa 20-24-vuotiaat korkea-asteen koulutuksessa Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret Koulutuksesta valmistuneiden siirtyminen jatkokoulutukseen ja työhön Perusasteen jälkeiseen koulutukseen haku Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet Tutkinnon suorittaneet Työssäkäynti opiskelun ohessa

Aiheeseen liittyvä kokemustieto

"On rohkeutta pyytää apua kun sitä tarvitsee” Kaikilla muillakin on tutkinto Kolmas ammatti toden sanoo Unelmana työ kosmetologina Useampi kuin joka viides nuori on saanut toimeentulotukea

Aiheeseen liittyvät tutkimukset

Kouluterveyskysely 2013

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa
Koulutuksesta työmarkkinoille - Osa 1. Humanistinen ja kasvatusala

Humanistisella ja kasvatusalalla koulutuksensa hankkineilla ruotsi äidinkielenä korostuu keskimää
Koulutuksesta työmarkkinoille - Osa 2. Kulttuuriala

Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta j
Koulutuksesta työmarkkinoille - Osa 3. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala.

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet va
Koulutuksesta työmarkkinoille. Osa 5. Tekniikan ja liikenteen ala

Suomea pidetään usein insinöörien maana.
Koulutuksesta työmarkkinoille. Osa 6. Luonnonvara- ja ympäristöala

Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Monténin t
Koulutuksesta työmarkkinoille. Osa 8. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Kaupungistumisen myötä syntyvät uudet työpaikat ovat usein palvelualan
Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työhön

Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinn
Kukin kykynsä mukaan. Eksploratiivinen katsaus opiskelukykyyn Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa.

Tutkimus luo kartoittavaa yleiskuvaa Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston opiskelijoiden terv
Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu. THL 5/2016

Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Opintojen sujuvuus. Opiskelijoiden edellytykset vuosittaiseen 55 opintopisteen suorittamiseen Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa.

Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliop
Suomi nuorten kasvuympäristönä - 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista

Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä

Joka neljäs Suomen alle 18-vuotias vieraskielinen asuu Helsingissä.
Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi

Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

Nuoret siirtyvät yhä paremmin peruskoulusta toiselle asteelle

Helsinkiläisten nuorten siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on parantunut viime v
Alsuhail, Faris: Missä et ainakaan halua asua valmistumisen jälkeen? – opiskelijoille suunnatun karttakyselyn vastaukset käyttöön.

Helsingin kaupungin tietokeskus osallistui vuonna 2015 Opiskelun ja koulutuksen ja tutkimussääti
Tarkempaa dataa tarvitaan nuorten alueellisten terveyserojen tutkimiseen

FARIS ALSUHAIL: Kuinka voidaan tutkia nuorten alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin eroja H
"Toivoisin, että multa kysytään, että ”Hei, mitä kuuluu? eikä ”Mistä maasta olet?"

TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu

Lisää teemasta

Suomi nuorten kasvuympäristönä - 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista Jokainen voi opettaa jotakin Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi Koulutuksesta valmistuneiden siirtyminen jatkokoulutukseen ja työhön "Toivoisin, että multa kysytään, että ”Hei, mitä kuuluu? eikä ”Mistä maasta olet?"