Koulunkäynnistä pitäminen
64 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista pitää koulunkäynnistä hyvin tai melko paljon. Koulunkäynnistä pitäminen lisääntyy siirryttäessä toiselle asteelle, lukiolaisten vastaava osuus on 72 prosenttia ja ammatillisessa opetuksessa olevista 76 prosenttia pitää koulunkäynnistä hyvin melko tai paljon. Pojat pitävät koulukäynnistä hieman tyttöjä enemmän.
Peruskoululaisten koulunkäynnistä pitävien osuus on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla koko 2010-luvun. Lukiolaisten keskuudessa on puolestaan ollut vaihtelua pitkin 2010-luvun. Vuonna 2013 jopa 80 prosenttia lukiolaisista tykkäsi paljon tai melko paljon koulunkäynnistä. Viime vuosina osuus on ollut hieman runsas 70 prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa koulunkäynnistä pitäminen on myös laskenut vuoden 2017 huippulukemasta (noin 84 prosenttia) runsaaseen 76 prosenttiin vuonna 2019.
Helsinkiläisten koulunkäynnistä pitäminen ei eroa juuri ollenkaan koko maan tilanteeseen. Hieman suurempi osa yläkoululaisista ja lukiolaisista Helsingissä tykkää koulunkäynnistä kuin koko maassa keskimäärin. Puolestaan hieman harvempi ammatillisen koulutuksen opiskelija tykkää koulunkäynnistä verrattuna koko maan lukemaan.
Päivitetty 30.09.2019, tiedot pohjautuvat kouluterveyskyselyyn vuodelta 2019.
Indikaattori perustuu kysymykseen: ”Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä? Pidän koulunkäynnistä” Vastausvaihtoehdot: 1) hyvin paljon, 2) melko paljon, 3) melko vähän, 4) en lainkaan.
Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010, 2013, 2017 ja 2019.
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa
Humanistisella ja kasvatusalalla koulutuksensa hankkineilla ruotsi äidinkielenä korostuu keskimää
Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta j
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet va
Suomea pidetään usein insinöörien maana.
Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Monténin t
Kaupungistumisen myötä syntyvät uudet työpaikat ovat usein palvelualan
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinn
Tutkimus luo kartoittavaa yleiskuvaa Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston opiskelijoiden terv
Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliop
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Joka neljäs Suomen alle 18-vuotias vieraskielinen asuu Helsingissä.
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Helsinkiläisten nuorten siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on parantunut viime v
Helsingin kaupungin tietokeskus osallistui vuonna 2015 Opiskelun ja koulutuksen ja tutkimussääti
FARIS ALSUHAIL: Kuinka voidaan tutkia nuorten alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin eroja H
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu