Koulunkäynnistä pitäminen
64 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista pitää koulunkäynnistä hyvin tai melko paljon. Koulunkäynnistä pitäminen lisääntyy siirryttäessä toiselle asteelle, lukiolaisten vastaava osuus on 72 prosenttia ja ammatillisessa opetuksessa olevista peräti 84 prosenttia pitää koulunkäynnistä hyvin melko tai paljon. Helsingissä sekä tytöt että pojat pitävät koulunkäynnistä keskimäärin yhtä paljon, mutta peruskoulun yläluokilla pojat pitävät koulunkäynnistä tyttöjä enemmän.
Koulunkäynnistä pitävien peruskoulun yläluokkalaisten osuus on lievässä laskussa, ammatillisessa opetuksessa olevien taas lievässä nousussa. Hyvin tai melko paljon koulunkäynnistä pitävien lukiolaisten osuus on laskenut vuoden 2013 tuloksiin verrattuna kahdeksan prosenttiyksikköä. Pitkän aikavälin trendi helsinkiläisnuorten keskuudessa on kuitenkin nouseva.
Peruskoulun yläluokilla helsinkiläiset pojat pitävät koulunkäynnistä selvästi koko maan poikia enemmän. Muuten koulunkäynnistä hyvin tai melko paljon pitävien helsinkiläisnuorten osuus on samalla tasolla muun pääkaupunkiseudun ja koko maan keskiarvon kanssa.
Päivitetty 19.12.2017
Indikaattori perustuu kysymykseen: ”Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä? Pidän koulunkäynnistä” Vastausvaihtoehdot: 1) hyvin paljon, 2) melko paljon, 3) melko vähän, 4) en lainkaan.
Vuonna 2017 kouluterveyskyselyyn vastanneita oli Helsingin peruskoulun 8.- ja 9.-luokalla 5125 oppilasta, lukioissa 3809 opiskelijaa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 2159 opiskelijaa. Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010, 2013 ja 2017.
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa
Humanistisella ja kasvatusalalla koulutuksensa hankkineilla ruotsi äidinkielenä korostuu keskimää
Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta j
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet va
Suomea pidetään usein insinöörien maana.
Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Monténin t
Kaupungistumisen myötä syntyvät uudet työpaikat ovat usein palvelualan
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinn
Tutkimus luo kartoittavaa yleiskuvaa Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston opiskelijoiden terv
Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliop
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Joka neljäs Suomen alle 18-vuotias vieraskielinen asuu Helsingissä.
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Helsinkiläisten nuorten siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on parantunut viime v
Helsingin kaupungin tietokeskus osallistui vuonna 2015 Opiskelun ja koulutuksen ja tutkimussääti
FARIS ALSUHAIL: Kuinka voidaan tutkia nuorten alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin eroja H
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu