Indikaattorit

Tulevaisuuden hallinta

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret

Helsinkiläisiä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria, iältään 16 – 29-vuotta, oli 8 352 eli 6,3 prosenttia koko ikäluokasta vuoden 2017 lopussa. Näillä nuorilla tarkoitetaan vain peruskoulun käyneitä nuoria, jotka eivät ole suorittaneet mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen, eivätkä he myöskään ole tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijoina. Lisäksi heitä ei ole tilastoitu työllisiksi, eläkeläisiksi tai varusmiespalvelusta suorittaviksi. Vuoden 2017 prosenttiosuus eli 6,3 prosenttia on alhaisin seurantajakson aikana eli vuodesta 2011 lähtien.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on korkeampi miehillä kuin naisilla, miehistä ulkopuolisia on 7,1 prosenttia, naisista 5,6 prosenttia. Muun kuin ruotsin- ja suomenkielisillä ulkopuolisuus on selvästi yleisempää, heistä noin 20 prosenttia lukeutuu ulkopuolisiin. Maahanmuuttajien tutkintotiedot ovat kuitenkin tilastoissa epätäydelliset, joten osalla vieraskielisistä saattaa olla muussa maassa suoritettu tutkinto, ja he ovat tässä tarkastelussa aiheettomasti. Tilastoiduista koulutuksen ja työn ulkopuolella olevista helsinkiläisistä nuorista puolet on vieraskielisiä, kuten koko pääkaupunkiseudullakin. Vieraskielisten osuus ulkopuolisista on suurin vanhemmissa ikäluokissa.

Vuonna 2017 alle 20-vuotiaiden ulkopuolisten osuus laski kaikilla kieliryhmillä ja molemmilla sukupuolilla edellisvuoteen nähden. Myös yli 20-vuotiaiden osalta oli nähtävissä pienoista laskua edeltävään vuoteen verrattuna. Verrattuna prosenttiosuuksia aiempiin vuosiin varsinkin nuorten ikäryhmässä eli 16 – 19-vuotiaiden parissa on tapahtunut muutosta parempaan koko 2010-luvun ajan. Vuonna 2011 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli noin 9 prosenttia helsinkiläisnuorista, kun vastaava osuus oli 6,7 prosenttia vuonna 2017.

Koko maassa ulkopuolisten osuus 16–29-vuotiaista on Helsinkiä pienempi, 5,4 prosenttia. Vantaalaisista nuorista ulkopuolisia on 7,3 prosenttia ja espoolaisista 6,4. Helsingissä nuorimmat ovat useammin koulutuksen ja työn ulkopuolella; 16–19-vuotiaista helsinkiläisistä ulkopuolisia on 6,7 prosenttia, kun koko maan samanikäisistä ulkopuolisia on 4,6 prosenttia, espoolaisista samoin 5,6 ja vantaalaisista 6,0. Suurempia eroja ei ole havaittavissa kieliryhmien välillä verrattuna helsinkiläisten osuuksia koko maan osuuksiin. Koko maan muun kielisistä 16-29-vuotiaista noin 21 prosenttia oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella, kun vastaava lukema oli helsinkiläisten osalta noin 20 prosenttia.

Päivitetty 24.6.2019

Aineistokuvaus: 

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret käsittää 16-29-vuotiaat ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat työttömät ja työvoiman ulkopuoliset nuoret. Työvoiman ulkopuolisista nuorista on otettu ne, jotka eivät ole opiskelijoina, eläkeläisinä tai varusmiespalvelusta suorittamassa. Näiden koulutuksen ja työvoiman ulkopuolisten osuus on laskettu vastaavasta ikäluokasta.

Tutkinnon suorittaneita koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä ja tieto opiskelusta on saatu mm. Tilastokeskuksen opiskelijarekisteristä ja Valtion opintotukikeskuksen opintotukirekisteristä. Työllistymistä, työvoimaa ja ansioita koskevat tiedot poimitaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Eläkeläisiksi katsotaan kaikki ne, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella. Varusmiehiksi määritellään henkilöt, jotka ovat pääesikunnan mukaan olleet varusmiespalveluksessa vuoden viimeisellä viikolla. Varusmiehiksi ei katsota laskentaviikolla kertausharjoituksissa olleita henkilöitä.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset