Indikaattorit

Tulevaisuuden hallinta

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret

Helsinkiläisiä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia 16–29-vuotiaita oli 7 184 eli kuusi prosenttia koko ikäluokasta vuoden 2018 lopussa. Näillä nuorilla tarkoitetaan vain peruskoulun käyneitä nuoria, jotka eivät ole suorittaneet mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen, eivätkä he myöskään ole tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijoina. Lisäksi heitä ei ole tilastoitu työllisiksi, eläkeläisiksi tai varusmiespalvelusta suorittaviksi. Vuoden 2018 ulkopuolisten osuus helsinkiläisnuorista on alhaisin seurantajakson aikana eli vuodesta 2011 lähtien.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on korkeampi miehillä kuin naisilla, miehistä ulkopuolisia on kuusi prosenttia, naisista viisi prosenttia. Äidinkieleltään muun kuin ruotsin- ja suomenkieliset ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella selvästi useammin, heistä 16 prosenttia lukeutuu ulkopuolisiin. Tilastoiduista koulutuksen ja työn ulkopuolella olevista helsinkiläisistä nuorista yli puolet on vieraskielisiä, kuten koko pääkaupunkiseudullakin. Vieraskielisten osuus ulkopuolisista on suurin vanhemmissa nuorten aikuisten ikäluokissa.

Maahanmuuttajien osalta tutkintorekisterin tiedot ovat osin puutteellisia – ulkomaalaistaustaisilla saattaa olla ulkomailla suoritettu tutkinto, jota ei ole rekisteröity Suomessa, jolloin henkilö luokittuu ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevaksi aiheetta. Tilastokeskus täydensi tietoja ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ulkomaalaistaustaiselle väestölle kohdennetulla tiedonkeruulla sekä Pohjoismaisten tilastoviranomaisten välisellä tiedonvaihdolla vuonna 2018, mikä selittää osan vieraskielisten ulkopuolisten osuuden aiempaa nopeammasta laskusta vuosien 2017-2018 välillä.

Vuonna 2018 sekä alle 20-vuotiaita, että yli 20-vuotiaita nuoria aikuisia oli vähemmän työn ja koulutuksen ulkopuolella, kuin vuotta aiemmin. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nopeimmin 2010-luvulla on vähentynyt 16–19-vuotiaiden ulkopuolisten osuus. Myös etenkin vieraskielisten nuorten tilanne näyttää viime vuosina parantuneen, ja ulkopuolelle jää yhä harvempi. Kehitystä saattaa selittää se, että Helsingissä on panostettu viime vuosina etenkin maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutus- ja työmahdollisuuksien parantamiseen.

Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa nuoret ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella useammin kuin Helsingin seudun ulkopuolisessa Suomessa. Vieraskieliset 16–29-vuotiaat ovat kuitenkin pääkaupunkiseudun kunnissa harvemmin vailla työtä ja koulutusta kuin muualla maassa.

Päivitetty 18.6.2020

Aineistokuvaus: 

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret käsittää 16-29-vuotiaat ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat työttömät ja työvoiman ulkopuoliset nuoret. Työvoiman ulkopuolisista nuorista on otettu ne, jotka eivät ole opiskelijoina, eläkeläisinä tai varusmiespalvelusta suorittamassa. Näiden koulutuksen ja työvoiman ulkopuolisten osuus on laskettu vastaavasta ikäluokasta.

Tutkinnon suorittaneita koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä ja tieto opiskelusta on saatu mm. Tilastokeskuksen opiskelijarekisteristä ja Valtion opintotukikeskuksen opintotukirekisteristä. Työllistymistä, työvoimaa ja ansioita koskevat tiedot poimitaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Eläkeläisiksi katsotaan kaikki ne, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella. Varusmiehiksi määritellään henkilöt, jotka ovat pääesikunnan mukaan olleet varusmiespalveluksessa vuoden viimeisellä viikolla. Varusmiehiksi ei katsota laskentaviikolla kertausharjoituksissa olleita henkilöitä.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset