Indikaattorit

Tulevaisuuden hallinta

Nuorten asuminen

Helsinkiläisnuoret asuvat pääsääntöisesti vuokra-asunnoissa. Alle 25-vuotiaista itsenäisesti asuvista 94 prosenttia asui vuokralla. Iän myötä omistusasuminen alkaa yleistyä, ja 25–29 vuotiaista itsenäisesti asuvista noin joka viides asui omistusasunnossa. Nuorten asuminen poikkeaa merkittävästi vanhemmista ikäluokista, sillä koko asuntoväestöstä omistusasunnossa asui puolet. Nuoret asuvat myös muita väestöryhmiä yleisemmin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa: yli puolet alle 30-vuotiaista asui vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa - koko väestöstä reilu neljännes. Nuorten yleisin asunto Helsingissä onkin pieni vapaarahoitteinen vuokra-asunto.

Nuorten asumismuodon valintaan Helsingissä vaikuttavat useat seikat: täällä on merkittävästi enemmän pieniä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja kuin muualla esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa. Tämä suuntaa myös pääkaupunkiseudulle muuttavien nuorten asuntokysyntää Helsinkiin, sillä kaikista pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisista yksiöistä kolme neljästä sijaitsee Helsingissä. Helsingin omistusasunnoista on puolestaan reippaasti yli puolet perheasuntoja ja yksiöitä vain joka kymmenes, mikä rajaa nuorten kohtuuhintaisen omistusasunnonhankinnan mahdollisuuksia huomattavasti. Kuitenkin kaikkein eniten sekä nuorten että myös muiden kohtuuhintaisia asuntoja hakevien asuntohankinnan mahdollisuuksia heikentää Helsingin koko muuta Suomea selvästi korkeampi sekä vuokra- että omistusasuntojen hintataso. Tilannetta pahentaa vielä se, että Helsingin vuokra- ja asuntojen hintatason ero muihin kuntiin on viime vuosina vain kasvanut.

Nuorten asumisen poikkeavuus muiden ikäryhmien asumisesta viittaa siihen, että Helsingissä nuorten asumiseen vaikuttavat muita väestöryhmiä enemmän muut kuin asuntopoliittiset tekijät: opiskelut ja niiden kesto, työllisyystilanne, nuorten palkkataso sekä ylipäänsä elämäntilanteen vakiintumattomuus.

Viime vuosien näkyvä trendi nuorten asumisessa Helsingissä on omistusasumisen vähentyminen. Etenkin 25-29-vuotiaat asuvat omistusasunnossa selvästi harvemmin kuin vuosikymmenen alussa. Siinä missä omistusasuminen on nykyään nuorilla harvinaisempaa, on markkinavuokra-asunnoissa asuminen yleistynyt selvästi. Valtion lainoittamissa vuokra-asunnoissa asuvien nuorten osuus taas on laskenut 2010-luvulla. Varsinkin alle 25-vuotiaat helsinkiläiset asuvat nyt harvemmin ara-vuokra-asunnossa kuin vuosikymmen sitten.  

Päivitetty 13.5.2020

Aineistokuvaus: 

Sisältää tietoja itsenäisesti asuvien nuorten asunnon hallintaperusteesta eli kuinka suuri osuus asuu omistusasunnossa tai vuokra-asunnossa. Omistusasunnossa asuvana tarkoitetaan henkilöä, joka omistaa talon tai omistaa asunnon osakkeet. Valtion lainoittamilla vuokra-asunnoilla tarkoitetaan arava-vuokra- tai korkotukivuokra-asunnoissa asuvia. Muu vuokra-asuminen on vapaarahoitteista vuokra-asumista.

Tiedoissa on asuntoväestö asuntokunnan viitehenkilön iän mukaan, joten perheessä asuvat nuoret merkitään vanhempansa tai muun viitehenkilön iän mukaan. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt, ja asuntokunnille on määritelty viitehenkilö. Viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta henkilöä. Tulotietoina on käytetty tilastointivuoden valtionveronalaisia tuloja. Mikäli suurituloisin on alle 25-vuotias lapsen asemassa oleva, häntä ei määritellä asuntokunnan viitehenkilöksi. Tällöin viitehenkilön määrittelyssä käytetään tulotietojen lisäksi ikätietoja. Mikäli asuntokunnassa ei kenelläkään ole valtionveronalaisia tuloja, viitehenkilö määritellään ikätietojen perusteella.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset