Indikaattorit

Tulevaisuuden hallinta

Nuorten asuminen

Nuoret Helsingissä asuvat pääsääntöisesti vuokra-asunnoissa. Alle 25-vuotiaista itsenäisesti asuvista helsinkiläisistä asui vuokralla yhdeksän kymmenestä. Iän myötä omistusasuminen alkaa yleistyä, mutta 25–29 vuotiaistakin vain joka viides asui omistusasunnossa. Nuorten asumisen valinnat poikkeavat merkittävästi vanhemmista ikäluokista, sillä koko asuntoväestöstä omistusasunnossa asui puolet. Nuoret asuvat myös muita väestöryhmiä yleisemmin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa: alle 30-vuotiaista puolet asui vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa - koko väestöstä neljännes. Nuorten yleisin asunto Helsingissä onkin vapaarahoitteinen pieni vuokra-asunto.

Nuorten asumismuodon valintaan Helsingissä vaikuttavat useat seikat: täällä on merkittävästi enemmän pieniä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja kuin muualla esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa. Tämä suuntaa myös pääkaupunkiseudulle muuttavien nuorten asuntokysyntää Helsinkiin, sillä kaikista pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisista yksiöistä kolme neljästä sijaitsee Helsingissä. Helsingin omistusasunnoista on puolestaan reippaasti yli puolet perheasuntoja ja yksiöitä vain joka kymmenes, mikä rajaa nuorten kohtuuhintaisen omistusasunnonhankinnan mahdollisuuksia huomattavasti. Kuitenkin kaikkein eniten sekä nuorten että myös muiden kohtuuhintaisia asuntoja hakevien asuntohankinnan mahdollisuuksia heikentää Helsingin koko muuta Suomea selvästi korkeampi sekä vuokra- että omistusasuntojen hintataso. Tilannetta pahentaa vielä se, että Helsingin vuokra- ja asuntojen hintatason ero muihin kuntiin on viime vuosina vain kasvanut.

Nuorten asuntovalintojen poikkeavuus muiden ikäryhmien valinnoista viittaa siihen, että Helsingissä nuorten asumiseen vaikuttavat muita väestöryhmiä enemmän muut kuin asuntopoliittiset tekijät: opiskelut ja niiden kesto, työllisyystilanne, nuorten palkkataso sekä ylipäänsä elämäntilanteen vakiintumattomuus.

Viime vuosien näkyvä kehitys nuorten asumismuodissa on omistusasumisen vähentyminen. Etenkin 25-29-vuotiaat asuvat nyt harvemmin omistusasunnossa kuin 2010-luvun alussa. Samoin valtion lainoittamissa vuokra-asunnoissa asuvien nuorten osuus on hieman laskenut viime vuosina, kun taas vapaarahoitteisen vuokra-asumisen osuus on noussut selvästi.

Päivitetty 4.5.2018

Aineistokuvaus: 

Sisältää tietoja itsenäisesti asuvien nuorten asunnon hallintaperusteesta eli kuinka suuri osuus asuu omistusasunnossa tai vuokra-asunnossa. Omistusasunnossa asuvana tarkoitetaan henkilöä, joka omistaa talon tai omistaa asunnon osakkeet. Valtion lainoittamilla vuokra-asunnoilla tarkoitetaan arava-vuokra- tai korkotukivuokra-asunnoissa asuvia. Muu vuokra-asuminen on vapaarahoitteista vuokra-asumista.

Tiedoissa on asuntoväestö asuntokunnan viitehenkilön iän mukaan, joten perheessä asuvat nuoret merkitään vanhempansa tai muun viitehenkilön iän mukaan. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt, ja asuntokunnille on määritelty viitehenkilö. Viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta henkilöä. Tulotietoina on käytetty tilastointivuoden valtionveronalaisia tuloja. Mikäli suurituloisin on alle 25-vuotias lapsen asemassa oleva, häntä ei määritellä asuntokunnan viitehenkilöksi. Tällöin viitehenkilön määrittelyssä käytetään tulotietojen lisäksi ikätietoja. Mikäli asuntokunnassa ei kenelläkään ole valtionveronalaisia tuloja, viitehenkilö määritellään ikätietojen perusteella.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset