Indikaattorit

Tulevaisuuden hallinta

Perusasteen jälkeiseen koulutukseen haku

Kevään 2017 lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteishaun varsinaisessa haussa hakeneista peruskoulun 9. luokan päättäneistä 97 prosenttia sai koulutuspaikan. Lukumäärällisesti 146 jäi valitsematta. Varsinaisen haun jälkeen lähtee käyntiin valmentaviin koulutuksiin ja kymppiluokalle haku sekä lisähaku, jolla haetaan täyttämättä jääneisiin aloituspaikkoihin opiskelijoita. Samalla osa opiskelupaikan saaneista ei ota vastaan saatua paikkaa, jolloin paikka vapautuu muille hakijoille. Tilanne peruskoulun jälkeiseen koulutukseen siirtymisessä elää siis vuosittain pitkälle syksyyn asti.

Yhteishaun, valmistavan koulutuksen haun ja ammatillisen erityisopetuksen varsinaisten ja lisähakujen jälkeen 38 hakijaa ei valittu ja 170 ei vastaanottanut opiskelupaikkaa. Yhteensä heidän osuutensa kaikista 9. luokan jälkeen keväällä 2017 hakeneista oli neljä prosenttia. Edelleen opiskelupaikan vastaanoton jälkeen osa muuttaa mielensä, eikä aloitakaan opiskelujaan.

Vuonna 2017 koulutukseen valittujen osuus kasvoi prosenttiyksikön edellisen vuoden varsinaisesta hausta. Kokonaisuudessaan peruskoulun päättäneiden tilanne on parantunut yhteishaussa vuodesta 2014, jolloin suoraan peruskoulusta hakevia alettiin suosia haussa. Samalla myös aloituspaikat lisääntyvät etenkin ammatillisessa koulutuksessa pääkaupunkiseudulla.

Vieraskieliset peruskoulun päättäneet pääsivät kotimaankielisiä heikommin toisen asteen koulutukseen, vuoden 2017 hakujen lopullisessa tilanteessa vajaa 10 prosenttia jäi ilman paikkaa, kun suomenkielisistä ilman paikkaa jäi reilu kolme prosenttia ja ruotsinkielisistä kolme prosenttia. Vieraskielisissä peruskoulun päättäneissä on useammin aikuisopiskelijoita, joten jos tarkastellaan vain alle 18-vuotiaita 9. luokan päättäneitä, koulutuspaikkaa saamattomien osuus laskee alle 7 prosentin. Pojat jäävät etenkin vieraskielisissä useammin ilman koulutuspaikkaa.  

Vuonna 2016 5,3 prosenttia helsinkiläisistä hakijoista ei saanut opiskelupaikkaa tai ei vastaanottanut sitä, koko maassa osuus oli 6,1 ja Uudellamaalla 5,2 prosenttia. Vuonna 2017 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus väheni hieman Helsingissä (4,6 %), kuten myös Uudellamaalla (4,7 %) ja koko maassa (5,2 %).

Päivitetty 8.11.2017

Aineistokuvaus: 

Sisältää tietoja helsinkiläisistä 9.luokan päättäneiden osallistumisesta ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakuun. Tietoja on vuodesta 2014 alkaen. Tarkastelussa on syksyllä alkavaa koulutukseen tähtäävä varsinainen haku sekä varsinaisen haun jälkeen koulutuksiin tulevat lisähaut. Oppilaat voivat hakea myös valmentaviin koulutuksiin tai yhteishaun ulkopuolisiin koulutuksiin. Kotikunta on vuoden lopun tilanteen mukaan, äidinkieli on väestörekisterin tieto.

Varsinaisessa haussa hakeneista valitut yhteensä -indikaattori kertoo kuinka suuri osuus kaikista hakeneista valittiin johonkin koulutukseen yhteishaun varsinaisessa haussa. Tietoja on vain niistä peruskoulun päättäneistä hakijoista, joiden tiedot perusopetuksen järjestäjät ovat siirtäneet Opintopolkuun ennen yhteishaun käynnistymistä, sekä ne oppivelvollisuuden päättäneet, joiden tietoja ei ole etukäteen siirretty, mutta ovat hakeneet yhteishaussa. Näin ollen tiedot eivät kata koko oppivelvollisuuden päättäneiden ikäluokkaa. Lisäksi hakijoissa on mukana ehdot saaneet ja luokalle jääneet hakijat, jotka ovat hakeneet perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Mukana ovat myös yhteishaussa harkinnanvaraisesti hakeneet.

Kaikista haussa valitsematta jääneet tai paikan vastaanottamattomat -indikaattoriin on koottu tiedot ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta, perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hausta sekä erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen hausta mukaan lukien eri lisähaut.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset