Indikaattorit

Tulevaisuuden hallinta

Pienituloisuus

Helsinkiläisistä alle 18-vuotiaista 12 prosenttia asui pienituloisessa asuntokunnassa vuonna 2018. Tämä tarkoittaa lähes 13 200 lasta. Vuotta aiempaan verrattuna pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvien lasten osuus kasvoi hieman. Kaiken kaikkiaan trendi 2010-luvulla on kuitenkin ollut laskeva: Vuonna 2011 pienituloisuusrajan alapuolella eli 15 prosenttia kaikista helsinkiläislapsista. Kaiken kaikkiaan pienituloisissa asuntokunnissa asuvien alle 18-vuotiaiden määrä on noussut Helsingissä vajaan prosentin vuosien 2010–2018 välillä. Samalla aikavälillä alle 18-vuotiaiden helsinkiläisten määrä on lisääntynyt 12 prosenttia.

Pienituloisuuden laskennan perusteena oleva käytettävissä olevien tulojen mediaani asuntokunnan henkilömäärä huomioiden oli 2010-luvun alkupuoliskolla Helsingissä pääosin laskussa. Pitkään jatkunut taloudellinen taantuma taittui kuitenkin valoisampaan suuntaan vuonna 2015, jolloin myös tulotaso kääntyi nousuun. Helsinkiläisten asuntokuntien käytössä olevat mediaanitulot kasvoivat vuotta aiemmasta myös vuonna 2018.

Helsinkiläislasten pienituloisuusriski on samalla tasolla kuin suomalaislapsilla keskimäärin. Sen sijaan, kun tarkastellaan koko väestöä, on Helsingissä pienituloisuusriski matalampi kuin valtakunnallisesti. Toisin kuin koko maan tasolla Helsingissä lasten pienituloisuusaste on kuitenkin hieman korkeampi, kuin koko väestön pienituloisuusaste. Helsingin muuta maata huomattavasti korkeammat elinkustannukset etenkin asumisessa lisäävät lapsiperheiden toimeentulon taakkaa. Lisäksi pienituloisuuden riskiä lisää yhden huoltajan perheet, joita Helsingissä on koko maata selvästi enemmän. 

Lapsiköyhyyden riski vaihtelee Helsingissä alueittain. Lasten pienituloisuus oli yleisintä Itäisessä suurpiirissä, missä lähes joka viides alaikäinen asui pienituloisessa asuntokunnassa. Matalin pienituloisuusaste sen sijaan oli Eteläisessä suurpiirissä (7 %).  Kaikissa Helsingin suurpiireissä pienituloisuusriski on kuitenkin vähäisempi nyt kuin vuosikymmenen alussa. Kehitys on ollut erityisen myönteistä Keskisessä suurpiirissä, missä enää noin joka kymmenes lapsi asuu pienituloisessa asuntokunnassa, kun vuonna 2010 osuus oli 16 prosenttia.

Päivitetty 9.9.2020

Aineistokuvaus: 

Sisältää tietoja pienituloisissa asuntokunnissa asuvista alle 18-vuotiaista. Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo (=käytettävissä oleva rahatulo OECD-kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta. Pienituloisuusriski kuvaa pienituloisissa asuntokunnissa asuvien osuutta (%) koko asuntoväestöstä. Lasten pienituloisuudella tarkoitetaan alle 18-vuotiaita lapsia, jotka asuvat em. pienituloisissa asuntokunnissa.

Vuonna 2015 pienituloisuusraja vuodessa oli yhden henkilön kotitaloudessa 14 220 euroa ja esimerkiksi kahden aikuisen (vanhemmat) ja yhden alle 14-vuotiaan ja yhden 14-17-vuotiaan lapsen kotitaloudessa 32 720 euroa.

Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan summaamalla palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä summasta maksetut tulonsiirrot. Vuoden 2010 jälkeen tulonsiirtoihin otettiin mukaan myös kotitalouksien välisiä eriä kuten elatusapu. Tuloihin lisättiin myös Kelan maksama elatustuki sekä verottomat apurahat ja asevelvollisten päivärahat.

Ekvivalentti tulo lasketaan jakamalla kotitalouden kaikkien jäsenten käytettävissä olevien tulojen summa kotitalouden kulutusyksiköiden summalla. Kotitalouden kulutusyksikköasteikkona on käytetty OECD-skaalaa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet kotitalouden jäsenet painon 0,5 ja kotitalouden alle 14-vuotiaat lapset painon 0,3.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset