Indikaattorit

Tunteet ja vuorovaikutus

Lasten vuoroasuminen

Vanhempien ero koskettaa varsin monia helsinkiläisnuoria vuosittain. Meillä on kuitenkin vain vähän tietoa siitä, millaiset nuorten asuinolosuhteet ovat vanhempien eron jälkeen. Vuorotellen vanhempien luona asuminen on suhteellisen uusi ilmiö. Tilastot eivät kerro asiasta mitään, sillä tilastoissa lapsella voi olla vain yksi asuinpaikka.

Helsingissä nuorten vuoroasumista on tutkittu jonkin verran muiden tutkimusten sivujuonteena, taustamuuttujana. Se tiedetään, että vuoroasuminen on yleistynyt 2000-luvun puolivälin jälkeen. Tiedetään myös, että mitä nuorempi lapsi on vanhempien eron aikana, sitä yleisemmin vanhemmat päätyvät vuoroasumiseen.

Avio- ja avoeron jälkeisiä yhteishuoltajuussopimuksia on Helsingissä tehty 2000-luvulla reilut 2000 per vuosi. Vuonna 2013 niitä tehtiin 2 453 ja 2 643 vuonna 2014. Siitä, missä ja kenen luona lapsi eron jälkeen asuu, ei läheskään aika sovita. Vuonna 2014 yhteishuoltajuuteen päätyneistä vanhemmista 56 prosenttia teki myös sopimuksen lapsen asumisesta (1 488 kpl). Valtaosa (82 %) sopimuksista tehtiin äidin luona asumisesta. Vuoroasumissopimuksia oli vain 96 eli 6 prosenttia. Käytännössä huomattavasti useampi lapsi asuu kuitenkin vuorotellen äidin ja isän kanssa, kuten vuoden 2013 kouluterveyskysely kertoo.

Peruskoulujen 8.- ja 9.-luokkalaisista ja lukiolaisista 63 prosenttia ilmoitti asuvansa molempien vanhempien luona. Peruskoululaisista eli 14–15-vuotiaista 13 prosenttia ja pari vuotta vanhemmista lukiolaisista 11 prosenttia asui vuorotellen äidin ja isän kanssa. Tilanne oli sama koko pääkaupunkiseudulla, mutta koko maassa vuoroasuminen oli harvinaisempaa.

Pojat ovat tyttöjä hieman useammin vuoroasujia. Helsingin eri alueilla sijaitsevien peruskoulujen oppilaista 10–15 prosenttia asui vuonna 2013 vuorotellen äidin ja isän kanssa.  Vuoroasuminen oli keskimääräistä yleisempää Eteläisessä, Keskisessä ja Pohjoisessa suurpiirissä, vähäisintä itäisissä kaupunginosissa.

Aineistokuvaus: 

Sisältää peruskoulujen 8. ja 9.luokan sekä lukion ja ammatillisen 1. ja 2. vuoden kouluterveyskyselyyn vastanneiden oppilaiden tulokset. Nuoret vastasivat kysymykseen ” Keiden aikuisten kanssa asut? Valitse yksi tilannettasi parhaiten kuvaava vaihtoehto. Äidin ja isän kanssa / Äidin ja isän kanssa vuorotellen, vanhempani eivät asu yhdessä / Van äidin kanssa / Vain isän kanssa / Äidin tai isän ja hänen kumppaninsa kanssa / Muun aikuisen tai aikuisten kanssa / Asun muulla tavoin”.  Indikaattoriin laskettiin molempien vanhempien kanssa asuvat, vuorotellen vanhempien luona asuvat ja vain toisen vanhemman kanssa asuvat. Indikaattorissa on näin vastanneiden osuus kaikista vuosiluokan vastanneista. Tulokset on vakioitu sukupuolen ja luokka-asteen/opiskeluvuoden suhteen.

Vuonna 2013 kouluterveyskyselyyn vastanneita oli Helsingin peruskouluissa 8 000 oppilasta, lukioissa 6 426 opiskelijaa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 1 609 opiskelijaa. Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010 ja 2013. Vuodesta 2013 alkaen kysely tehdään samaan aikaan koko maassa joka toinen vuosi.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset