Indikaattorit

Tunteet ja vuorovaikutus

Nuorten perheasema

 

Helsinkiläiset nuoret muuttavat omilleen noin 20-vuotiaina. 18-vuotiaista nuorista 80 prosenttia asuu vanhempiensa kanssa, mutta 22-vuotiaista noin 18 prosenttia. Naiset muuttavat miehiä aikaisemmin: 20-vuotiaista naisista enää kolmasosa asuu lapsuudenkodissaan – miehistä vielä yli puolet. Sukupuolten välinen ero tasoittuu iän myötä, mutta säilyy melko isona aina 25 ikävuoteen asti. Helsinkiläiset muuttavat pois vanhempiensa luota muuta pääkaupunkiseutua aikaisemmin. Vuonna 2018 Espoossa ja Vantaalla 20–24-vuotiaista noin 30 prosenttia asui vanhempiensa luona, kun taas Helsingissä vastaava osuus on noin 20 prosenttia. Helsingin pieneen osuuteen vaikuttaa kaupunkiin suuntautuva parikymppisten opiskelijoiden muuttoliike.

Vuoden 2018 lopussa 20–24-vuotiaista helsinkiläisistä noin 30 prosenttia asui yksin ja noin viidesosa jossain yhteisasumismuodossa kuten solu-asunnossa, kimppakämpässä tai vastaavasti. Noin neljäsosa ikäluokasta asui pariskuntana ilman lapsia, ja kolmella prosentilla oli omia lapsia perheessään. 25–29-vuotiaista yksin asui myöskin runsas 30 prosenttia ikäryhmästä vuonna 2018. Sen sijaan vahvasti opiskelijaelämänvaiheeseen liittyvä yhteisasuminen on vähäisempää nuorempiin ikäryhmiin verrattuna: noin 15 prosenttia ikäryhmästä asui jaetussa asunnossa. Lapsettomia pariskuntia oli yhteensä 36 prosenttia ja puolestaan perheellisiä pariskuntia 8 prosenttia. Yksinhuoltajia oli runsas 2 prosenttia kyseisessä ikäryhmässä. Pariskuntana asuvien naisten osuus on miehiä suurempi, ja yksinhuoltajista naisia ovat lähes kaikki. Yksinhuoltajia oli 25–29-vuotiaista naisista reilu neljä prosenttia. Lapsiperheissä asuvien 25–29-vuotiaiden helsinkiläisten osuus on huomattavan pieni koko maahan verrattuna. Koko maan 25–29-vuotiaista runsaalla viidesosalla oli jo omia lapsia perheessään, mutta helsinkiläisistä vain 10 prosenttia.

Nuorten perheasemaan liittyvät muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta kymmenen vuoden tarkastelujakso paljastaa joitakin trendejä. Oman perheen perustaminen lapsineen on vähentynyt nuorilla. Vielä vuonna 2005 viisi prosenttia 20–24-vuotiaista helsinkiläisistä asui omien lastensa kanssa, vuoteen 2018 osuus on laskenut alle kolmeen prosenttiin. 25–29-vuotiailla osuus on laskenut samalla ajalla 14 prosentista 10 prosenttiin. Naisilla osuus on laskenut miehiä nopeammin. 25 –29-vuotiaista naisista vuonna 2005 asui omien lastensa kanssa noin 18 prosenttia. Puolestaan vuonna 2018 vastaava prosentti oli 13.

Yksin asuminen 25 –29-vuotiaiden ikäryhmässä on säilynyt tasaisena vaihdellen noin 30 prosentin molemmin puolin vuosien 2005 ja 2018 välillä. Yhteisasuminen on kuitenkin jonkin verran yleisempää 25 – 29-vuotiaiden keskuudessa nykyään kuin vuonna 2005. Jatkuvasti kasvavat asumiskustannukset löytyvät luultavasti kehityksen taustalta. Puolestaan 20 – 24-vuotiaiden ikäryhmässä yksinasuminen oli tasaisesti laskussa vuoteen 2015 asti, kunnes viimeisten vuosien aikana osuus on noussut takaisin vuoden 2000-luvun alkupuolen lukemiin. Kun vuonna 2005 noin 28 prosenttia 20 – 24-vuotiaista helsinkiläisnuorista asui yksin, asui vuonna 2018 puolestaan 29 prosenttia kyseisen ikäryhmän helsinkiläisistä yksin.

Päivitetty 29.5.2019

Aineistokuvaus: 

Indikaattori on muodostettu Tilastokeskuksen perhetilastosta. Perheet muodostetaan vuoden vaihteessa Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Perheet luokitellaan avio- avo- ja rekisteröityneiksi pareiksi, joilla ei ole tai on lapsia sekä yhden vanhemman perheiksi. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Yksinhuoltajien perheitä ovat vain ne yhden vanhemman perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Avoparit on muodostettu samassa asunnossa vakituisesti asuvista 18 vuotta täyttäneistä, eri sukupuolta olevista puolisottomista henkilöistä, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Mikäli parilla on yhteinen lapsi, eivät nämä säännöt päde. Samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia henkilöitä ei päätellä avopareiksi. Vain rekisteröidyt parisuhteet tilastoidaan. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat on luokiteltu yhteen avioliittojen kanssa. Asuntokunnissa asuvat perheen ulkopuoliset henkilöt, vaikka olisivat perheen sukulaisia, eivät kuulu perheväestöön, elleivät muodosta omaa perhettä. Yhdessä asuvat sisarukset tai serkukset eivät ole perhe, eivätkä kuulu perheväestöön. Yksin tai samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa asuvat ihmiset eivät kuulu perheväestöön. Lapsuudenkodissa asuviksi on luokiteltu ne nuoret, jotka ovat perheessään lapsen asemassa. Lapsiksi perhetilastossa katsotaan iästä riippumatta vanhempiensa kanssa asuvat omat lapset tai puolison biologiset lapset tai ottolapset, mutta ei kasvattilapsia tai huollettavia lapsia.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset