Indikaattorit

Tunteet ja vuorovaikutus

Nuorten perheasema

 

Helsinkiläiset nuoret muuttavat omilleen suunnilleen 20-vuotiaana. 18-vuotiaista nuorista vielä 80 prosenttia asuu vanhempiensa kanssa, mutta 22-vuotiaista enää 20 prosenttia. Naiset itsenäistyvät miehiä aikaisemmin: 20-vuotiaista naisista kolmasosa asuu lapsuudenkodissaan – miehistä vielä yli puolet. Sukupuolten välinen ero on melko suuri vielä 25 ikävuoteen asti, mutta tasoittuu kuitenkin vähitellen iän myötä.  

Helsinkiläiset asuvat nuorempana omillaan, kuin saman ikäiset muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Vuonna 2019 Espoossa ja Vantaalla 20–24-vuotiaista vajaa 30 prosenttia asui vanhempiensa luona, kun taas Helsingissä vastaava osuus on noin 20 prosenttia. Eroa selittää se, että Helsinkiin suuntautuu muuta pääkaupunkiseutua vahvemmin parikymppisten nuorten muuttoliikettä.

20–24-vuotias helsinkiläinen asuu yleisimmin yksin. Tämän ikäisistä neljännes asui yksin ja reilu viidesosa jossain yhteisasumismuodossa kuten solu-asunnossa tai kimppakämpässä. Neljännes ikäryhmään kuuluvista asui pariskuntana ilman lapsia, ja kolmella prosentilla oli omia lapsia perheessään.

25–29-vuotiaat helsinkiläiset taas asuvat yleisimmin pariskuntana, jolla ei ole lapsia. Lapsettomia pariskuntia oli yhteensä 37 prosenttia, perheellisiä pariskuntia yhdeksän prosenttia ja yksinhuoltajia 2 prosenttia ikäryhmästä. 25–29-vuotiaista yksin asuvia oli 28 prosenttia. Etenkin opiskelijaelämänvaiheeseen liittyvä yhteisasuminen on tässä ikäryhmässä vähäisempää nuorempiin verrattuna: 15 prosenttia 25–29-vuotiaista asui jaetussa asunnossa. Kimppa-asuminen on tämän ikäisillä kuitenkin yleisempää nyt, kuin vuosituhannen alkupuolella, mitä selittänee osaltaan asumiskustannusten jatkuva nousu.  

Helsinkiläisnuorten yksin asuminen oli pitkään laskussa, mutta viime vuosina yksin asuvien osuus on kääntynyt kasvuun. Vuonna 2019 yksin asuvien 20–24-vuotiaiden osuus ylittää jo vuoden 2005 tason ja myös 25–29-vuotiaista lähes yhtä suuri osuus asuu yksin, kuin vuonna 2005. Muutos kehityksessä näkyy etenkin vuoden 2016 jälkeen. Taustalla on mahdollisesti vuonna 2017 tapahtunut uudistus opiskelijoiden asumisen tuissa: Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin, jonka aiempaan opintotuen asumislisään verrattuna on katsottu ”kannustavan” yksin asumiseen. Yhteisasuminen onkin kääntynyt nuorilla vuoden 2016 jälkeen hienoiseen laskuun.

Helsingin erityispiirre on, että perhe perustetaan myöhemmin kuin muualla maassa keskimäärin – muun Suomen 25–29-vuotiaista 23 prosentilla oli jo omia lapsia perheessään, kun Helsingissä sama tilanne oli vain yhdeksällä prosentilla tästä ikäryhmästä. Yksi 2000-luvun kehityssuunnista onkin se, että oman perheen perustaminen alle 30-vuotiaana on vähentynyt. Vuoteen 2005 verrattuna 20–24-vuotiaiden perheellisten helsinkiläisnuorten osuus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä ja 25-29-vuotiailla osuus on laskenut yli neljä prosenttiyksikköä. Ylipäätään jo 20–24-vuotiaat asuvat nykyisin harvemmin puolison kanssa: lapsettomana pariskuntana asuvia oli vuonna 2005 neljännes ikäluokasta, kun nyt se on enää viidennes.

Päivitetty 25.5.2020

Aineistokuvaus: 

Indikaattori on muodostettu Tilastokeskuksen perhetilastosta. Perheet muodostetaan vuoden vaihteessa Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Perheet luokitellaan avio- avo- ja rekisteröityneiksi pareiksi, joilla ei ole tai on lapsia sekä yhden vanhemman perheiksi. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Yksinhuoltajien perheitä ovat vain ne yhden vanhemman perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Avoparit on muodostettu samassa asunnossa vakituisesti asuvista 18 vuotta täyttäneistä, eri sukupuolta olevista puolisottomista henkilöistä, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Mikäli parilla on yhteinen lapsi, eivät nämä säännöt päde. Samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia henkilöitä ei päätellä avopareiksi. Vain rekisteröidyt parisuhteet tilastoidaan. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat on luokiteltu yhteen avioliittojen kanssa. Asuntokunnissa asuvat perheen ulkopuoliset henkilöt, vaikka olisivat perheen sukulaisia, eivät kuulu perheväestöön, elleivät muodosta omaa perhettä. Yhdessä asuvat sisarukset tai serkukset eivät ole perhe, eivätkä kuulu perheväestöön. Yksin tai samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa asuvat ihmiset eivät kuulu perheväestöön. Lapsuudenkodissa asuviksi on luokiteltu ne nuoret, jotka ovat perheessään lapsen asemassa. Lapsiksi perhetilastossa katsotaan iästä riippumatta vanhempiensa kanssa asuvat omat lapset tai puolison biologiset lapset tai ottolapset, mutta ei kasvattilapsia tai huollettavia lapsia.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset