Indikaattorit

Tunteet ja vuorovaikutus

Nuorten perheasema

Helsinkiläiset nuoret muuttavat omilleen noin 20-vuotiaina. 18-vuotiaista nuorista reilu 80 prosenttia asuu vanhempiensa kanssa, mutta 22-vuotiaista vain vajaa viidennes. Naiset muuttavat miehiä aikaisemmin: 20-vuotiaista naisista enää kolmasosa asuu lapsuudenkodissaan – miehistä vielä yli puolet. Sukupuolten välinen ero tasoittuu iän myötä, mutta säilyy melko isona aina 25 ikävuoteen asti. Helsinkiläiset muuttavat pois vanhempiensa luota muuta pääkaupunkiseutua aikaisemmin. Vuonna 2016 Espoossa ja Vantaalla 20–24-vuotiaista noin 30 prosenttia asui vanhempiensa luona, kun taas Helsingissä vastaava osuus on noin 20 prosenttia. Helsingin pieneen osuuteen vaikuttaa kaupunkiin suuntautuva parikymppisten opiskelijoiden muuttoliike.

Vuoden 2016 lopussa 20–24-vuotiaista helsinkiläisistä neljäsosa asui yksin ja vajaa neljäsosa jossain yhteisasumismuodossa kuten solu-asunnossa, kimppakämpässä tai vastaavasti. Noin neljäsosa ikäluokasta asui pariskuntana ilman lapsia ja kolmella prosentilla oli omia lapsia perheessään.

25–29-vuotiaista yksin asui vain hieman nuorempaa ikäluokkaa useampi. Sen sijaan vahvasti opiskelijaelämänvaiheeseen liittyvä yhteisasuminen on osittain korvautunut pariskunnilla: lähes puolet asui pariskuntana ja jaetussa asunnossa 15 prosenttia. Lapsellisina pariskuntina asui joka kymmenes ja yksinhuoltajana kaksi prosenttia ikäluokasta. Pariskuntana asuvien naisten osuus on miehiä suurempi, ja yksinhuoltajista naisia ovat lähes kaikki. Yksinhuoltajia oli 25–29-vuotiaista naisista reilu neljä prosenttia. Lapsiperheissä asuvien 25–29-vuotiaiden helsinkiläisten osuus on huomattavan pieni koko maahan verrattuna. Koko maan 25–29-vuotiaista neljäsosa oli jo omia lapsia perheessään, mutta helsinkiläisistä vain 11 prosenttia.

Nuorten perheasemaan liittyvät muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta kymmenen vuoden tarkastelujakso paljastaa joitakin trendejä. Oman perheen perustaminen lapsineen on vähentynyt nuorilla. Vielä vuonna 2005 viisi prosenttia 20–24-vuotiaista helsinkiläisistä asui omien lastensa kanssa, vuoteen 2016 osuus on laskenut kolmeen prosenttiin. 25–29-vuotiailla osuus on laskenut samalla ajalla 14 prosentista 11 prosenttiin. Naisilla osuus on laskenut miehiä nopeammin etenkin nuoremmissa ikäluokissa.

Yksin asuminen on vähentynyt 20 vuotta täyttäneillä nuorilla. 20–24-vuotiaista nuorista 25 prosenttia asui yksin, kymmenen vuotta aikaisemmin 28 prosenttia. 25–29-vuotiaista 28 prosenttia asui yksin, osuus on laskenut kymmenessä vuodessa 33 prosentista. 25–29-vuotiaiden yksinasumisen korvaa lisääntynyt yhteisasuminen ja 20–24-vuotiailla sekä myöhäisempi muutto lapsuudenkodista että yhteisasumisen lisääntyminen. Jatkuvasti kasvavat asumiskustannukset löytyvät luultavasti kehityksen taustalta.

Päivitetty 18.8.2017

Aineistokuvaus: 

Indikaattori on muodostettu Tilastokeskuksen perhetilastosta. Perheet muodostetaan vuoden vaihteessa Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Perheet luokitellaan avio- avo- ja rekisteröityneiksi pareiksi, joilla ei ole tai on lapsia sekä yhden vanhemman perheiksi. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Yksinhuoltajien perheitä ovat vain ne yhden vanhemman perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Avoparit on muodostettu samassa asunnossa vakituisesti asuvista 18 vuotta täyttäneistä, eri sukupuolta olevista puolisottomista henkilöistä, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Mikäli parilla on yhteinen lapsi, eivät nämä säännöt päde. Samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia henkilöitä ei päätellä avopareiksi. Vain rekisteröidyt parisuhteet tilastoidaan. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat on luokiteltu yhteen avioliittojen kanssa. Asuntokunnissa asuvat perheen ulkopuoliset henkilöt, vaikka olisivat perheen sukulaisia, eivät kuulu perheväestöön, elleivät muodosta omaa perhettä. Yhdessä asuvat sisarukset tai serkukset eivät ole perhe, eivätkä kuulu perheväestöön. Yksin tai samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa asuvat ihmiset eivät kuulu perheväestöön. Lapsuudenkodissa asuviksi on luokiteltu ne nuoret, jotka ovat perheessään lapsen asemassa. Lapsiksi perhetilastossa katsotaan iästä riippumatta vanhempiensa kanssa asuvat omat lapset tai puolison biologiset lapset tai ottolapset, mutta ei kasvattilapsia tai huollettavia lapsia.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset