Helsinkiläisistä alle 18-vuotiaista 26 prosenttia elää yhden huoltajan perheissä. Muuhun maahan verrattuna osuus on korkea, sillä kaikista Suomen alle 18-vuotiaista vain 20 prosenttia asuu yksinhuoltajaperheissä.

Vuonna 2019 perheessä lapsen asemassa asui noin 20 700 helsinkiläistä 16–20-vuotiasta, eli 70 prosenttia kaikista tämän ikäluokan nuorista. Näistä nuorista yksinhuoltajaperheessä asui yli kolmannes, 35 prosenttia. 21–24-vuotiaista vastaava vanhempien luona asuvien osuus koko ikäluokasta oli enää 17 prosenttia. Kuitenkin 36 prosenttia heistä asui vain yhden huoltajan kanssa.

Yhden huoltajan perheessä asuvien osuus kaikista perhetilanteeltaan lapsen asemassa elävistä nuorista on sitä suurempi, mitä vanhempi nuori on. 25–29-vuotiaista enää pieni osa asuu vanhemman kanssa, mutta heistä lähestulkoon puolet ovat yhden huoltajan perheessä eläviä. Toisin sanoen yksinhuoltajaperheissä asuvat nuoret jäävät suuremmalla todennäköisyydellä asumaan vanhemman kanssa ja itsenäistyvät myöhemmin. Yksinhuoltajan kanssa asuvien nuorten perheolosuhteissa on sekä sosiaalisia että taloudellisia eroja kahden huoltajan perheisiin verrattuna: yhden huoltajan mahdollisuudet esimerkiksi taloudellisen tuen antamiseen saattavat olla rajallisemmat.

Kahden vuosikymmenen aikana yksinhuoltajaperheissä asuvien helsinkiläisnuorten osuus on kasvanut. Vuonna 2000 yksihuoltajaperheissä asui 31 prosenttia 16-20-vuotiaista lapsuudenkodissa asuvista nuorista ja vuoteen 2019 mennessä osuus on noussut neljä prosenttiyksikköä. Tarkempi ikäryhmätarkastelu kuitenkin osoittaa, että yhden huoltajan kanssa asuvien osuus on lisääntynyt lähinnä täysi-ikäisten nuorten osalta. Alle 18-vuotiaat asuvat yksinhuoltajaperheissä yhtä usein kuin vuosituhannen alussa. Koko maassa yksinhuoltajaperheissä asuvien osuus lapsuudenkodissaan elävistä nuorista on kasvanut Helsingin osuutta nopeammin.

päivitetty 26.5.2020