Ystävät
Ystävät, kaverit ja tunne yhteenkuuluvuudesta ovat nuoren kasvussa ja kehityksessä tärkeitä. Kasvuiässä tyttöjen ja poikien ystävyyssuhteet ovat hieman erilaisia. Tytöt liikkuvat useimmiten kahdestaan tai pienimmissä ryhmissä ja pojat kokoontuvat enemmän isommissa ryhmissä.
Yhdeksällä nuorella kymmenestä on yksi tai useampi läheinen ystävä, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioista. Viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan kokemus on pysynyt lähes samalla tasolla. Tytöillä on hieman useammin läheisiä ystävyyssuhteita kuin pojilla ja sukupuolten välinen ero kasvaa siirryttäessä peruskoulun yläluokilta toiselle asteelle.
Helsinkiläisnuorilla on vähintään yksi läheinen ystävä yhtä usein kuin suomalaisnuorilla keskimäärin. Myöskään pääkaupunkiseudun kuntien nuorten välillä ei ole merkittäviä eroja ystävien määrässä.
Päivitetty 14.12.2017
Indikaattori perustuu kysymykseen ”Onko sinulla tällä hetkellä todella läheistä ystävää, jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioistasi?” Vastausvaihtoehdot olivat 1) “ei ole läheisiä ystäviä”, 2) “on yksi läheinen ystävä”, 3) “on kaksi läheistä ystävää” ja 4) “on useampia läheisiä ystäviä.” Indikaattoriin laskettiin ne, jotka valitsivat vaihtoehdon 2), 3) tai 4). Indikaattorissa on näin vastanneiden osuus kaikista vuosiluokan vastanneista.
Vuonna 2017 kouluterveyskyselyyn vastanneita oli Helsingin peruskoulun 8.- ja 9.-luokalla 5125 oppilasta, lukioissa 3809 opiskelijaa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 2159 opiskelijaa. Kyselyn tiedot ovat vuosilta 2006, 2008, 2010, 2013 ja 2017.
Nuorten havainnointi ja haastattelut (NuHa) aineisto kertoo helsinkiläisten nuorten vapaa-ajasta
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa
Helsingissä oli vuonna 2016 yhteensä 64 465 10–21-vuotiasta nuorta.
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita.
Kun Helsingin nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan suurpiiritasolla, on tuloksissa hie
Helsinkiläisnuoret arvelevat, että omana itsenään oleminen on Helsingissä muuta maata helpompaa.
Joka neljäs Suomen alle 18-vuotias vieraskielinen asuu Helsingissä.
FARIS ALSUHAIL: Kuinka voidaan tutkia nuorten alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin eroja H
PIRJO MATTILA: Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen toiminta on vapaaehtoista tekemistä.