Kiireellisesti sijoitetut nuoret
Lapsen tai nuoren kiireelliseen sijoitukseen voidaan ryhtyä, jos lapsi tai nuori on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa. Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan. Lapsi tai nuori voi myös itse käyttäytymisellään aiheuttaa kiireellisen sijoituksen tarpeen, esimerkiksi käyttäytymällä itsetuhoisesti, käyttämällä päihteitä tai tekemällä rikoksia.
Helsingissä sijoitettiin kiireellisesti 503 alle 18-vuotiasta lasta vuoden 2017 aikana. Alle 13-vuotiaita heistä oli 236, 13–15-vuotiaita 155 ja 16–17-vuotiaita 112. Varsinkin nuoremmilla lapsilla kiireellisen sijoituksen syyt liittyivät useammin perheolosuhteisiin, esimerkiksi alle 13-vuotiaiden sijoituskerroista suurin osa johtui vanhempien päihteiden käytöstä sekä muista lapsen kasvuoloihin liittyvistä vaikeuksista, kun taas 13 vuotta täyttäneillä vanhempiin ja kasvuolosuhteisiin liittyvät syyt eivät olleet yhtä yleisiä ja taustalla oli useammin lapsen oma päihteiden käyttö tai mielenterveysongelma.
Kiireellisten sijoitusten lukumäärä on kasvanut 2000-luvulla tasaisesti aina vuoteen 2014 asti, jolloin kiireellisten sijoitusten määrä väheni edellisvuodesta 27 prosenttia. Kiireellisten sijoitusten lukumäärä kasvoi jälleen 15 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Vuoden 2016 vuoteen 2017 tilanne on pysynyt lähes ennallaan.
Päivitetty 18.9.2018.
Lapsen ollessa välittömässä vaarassa tai muutoin kiireelliseen sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa, voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshoitoon.
Sisältää vuoden aikana alkaneet (voimaan tulleet) kiireellisen sijoituksen päätökset (lapsi kertaalleen). Prosenttiosuudessa on laskettu kiireellisesti sijoitettujen lasten osuus ikäluokasta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miksi täysi-ikäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä olevia
Suurin osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja voi hyvin. Helsinki
Helsingissä oli vuonna 2016 yhteensä 64 465 10–21-vuotiasta nuorta.
Maahanmuuttajatausta vaikuttaa nuorten turvattomuuden kokemuksiin kaupungissa.
Att forska i temat ungdomar är aktuellt, området är brett och man kan närma sig tematiken från fl
Tutkimuksessa selvitetään 11–19-vuotiaiden vapaa-aikaa ja harrastuksia sekä nuorten arkea kodin,
Kun Helsingin nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan suurpiiritasolla, on tuloksissa hie
Helsinkiläisnuoret arvelevat, että omana itsenään oleminen on Helsingissä muuta maata helpompaa.
Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliop
Pääkaupunkiseudun opiskelijoiden World Student Capital -verkosto julkisti 3.12.2015 Opiskelijan k
”Ongelmat sosiaalityössä ovat jatkuvasti kompleksisempia kokonaisu
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Denna studie förverkligades genom ett tvåårigt forskningsprojekt berörande temat ungdomar oc
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
“Elkötte, etinen kansa,
Lasta kaltoin kasvatelko
Luona tuhman tuuittajan,ANNA KAJOSAARI: Lähiöprojektin asukaskyselyn mukaan helsinkiläisnuorten unelmalähiö on rauha