Sijoittuminen koulutukseen peruskoulun jälkeen
Vuonna 2014 peruskoulun päättäneistä helsinkiläisistä 9-luokkalaisista 91 prosenttia jatkoi tutkintoon johtavaan koulutukseen saman vuoden syksyllä. Eri kieliryhmien välillä on eroja; suomen- ja ruotsinkielisistä jatkoi koulutukseen 92 prosenttia, muunkielistä 83 prosenttia. Vieraskieliset siirtyvät kotimaankielisiä useammin tutkintoon johtamattomaan koulutukseen peruskoulun jälkeen, kuten erilaisiin valmentaviin koulutuksiin. Jos tarkasteluun otetaan myös ne nuoret, jotka menivät johonkin koulutukseen 9. luokan jälkeen, ero ei ole enää niin suuri kieliryhmien välillä. Tällöin kotimaankielistä siirtyi 96 prosenttia koulutukseen ja vieraskielistä 90 prosenttia.
Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen parantui huomattavasti edellisvuodesta; tutkintoon johtavaan koulutukseen siirtyi kaksi prosenttiyksikköä enemmän nuoria. Sama parantuminen tapahtui myös koko maassa. Muutokseen ovat vaikuttaneet uudistukset yhteishaussa, jossa vuonna 2014 alettiin suosia suoraan peruskoulusta hakevia sekä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen kasvu pääkaupunkiseudulla. Uudistukset näkyvät etenkin ammatilliseen koulutukseen siirtyneiden osuuden kasvulla, etenkin vieraskielisten osuus kasvoi huimasti; 23 prosentista 34 prosenttiin.
Kotimaankielistä 66 prosenttia siirtyi lukiokoulutukseen ja 26 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Vieraskielistä 49 prosenttia jatkoi lukioon ja 34 prosenttia ammatillisen koulutukseen. Vieraskielisten lukioon jatkaminen pysyi lähes samalla tasolla, mutta ammatilliseen siirtyminen parani huomattavasti edelliseen vuoteen nähden. Edelleen koko maahan verrattuna helsinkiläiset vieraskieliset nuoret, kuten muutkin helsinkiläisnuoret jatkavat enemmän lukioon ja vähemmän ammatilliseen.
Koko maassa peruskoulun päättäneet ovat siirtyneet keskimäärin helsinkiläisiä paremmin jatkokoulutukseen, mutta helsinkiläiset nuoret ovat kirineet parin viime vuoden aikana eroa kiinni. Koko maan 9-luokkalaisista 94 prosenttia jatkoi tutkintoon johtavaa koulutukseen, kotimaankielisistä 94 prosenttia ja vieraskielisistä 84 prosenttia. Kotimaankieliset helsinkiläisnuoret ovat siis kahden prosenttiyksikköä perässä ja vieraskieliset vain yhden.
Päivitetty 17.6.2016
Sisältää tietoja 9-luokan päättäneiden sijoittumisesta jatkokoulutukseen peruskoulun päättövuonna. 9-luokan päättäneistä on laskettu ne, jotka ovat tutkintotavoitteisesti opiskelemassa 20.9. lukiossa tai ammatillisessa (sisältää myös osa-tutkinto-opiskelijat).
Perusjoukkona ovat ne, jotka ovat kyseisenä vuonna saaneet 9. luokan todistuksen, ja joilla on suomalainen henkilötunnus ja kotikuntatietona Helsinki. Tiedon saa erikseen suomen, ruotsin ja muunkielisistä.
Humanistisella ja kasvatusalalla koulutuksensa hankkineilla ruotsi äidinkielenä korostuu keskimää
Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta j
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet va
Suomea pidetään usein insinöörien maana.
Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Monténin t
Kaupungistumisen myötä syntyvät uudet työpaikat ovat usein palvelualan
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinn
Nuorisobarometri 2014 pureutuu yhdenvertaisuuteen ja syrjintään.
Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Helsinkiläisten nuorten siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on parantunut viime v
JOHANNA SEPPÄ: Tasa-arvo on laaja teema, jota voi tarkastella hyvin monesta eri kulmasta.
Syksyllä 2014 käynnistyi Stadin ammattiopiston ja Helsingin aikuislukion yhteistyönä uusi ryhmä h
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu