Sijoittuminen koulutukseen peruskoulun jälkeen
Vuonna 2017 peruskoulun päättäneistä helsinkiläisistä 9-luokkalaisista melkein 93 prosenttia jatkoi tutkintoon johtavaan koulutukseen saman vuoden syksyllä. Eri kieliryhmien välillä on jonkinlaisia eroja; suomen- ja ruotsinkielisistä jatkoi koulutukseen noin 95 prosenttia, muun kielistä 88 prosenttia. Muun kieliset siirtyvät kotimaankielisiä useammin tutkintoon johtamattomaan koulutukseen peruskoulun jälkeen, kuten erilaisiin valmentaviin koulutuksiin. Jos tarkasteluun otetaan myös ne nuoret, jotka menivät johonkin koulutukseen 9. luokan jälkeen, ero ei ole enää niin suuri kieliryhmien välillä. Tällöin kotimaankielistä siirtyi noin 97 prosenttia koulutukseen ja vieraskielistä noin 95 prosenttia. Kuitenkin yhä useampi vieraskielinen osallistuu tutkintoon johtavaan koulutukseen. Kun vuonna 2010 noin 63 prosenttia vieraskielisistä 9-luokan päättäneistä jatkoi tutkintoon johtavaan koulutukseen, vastaava osuus oli tosiaan 88 prosenttia vuonna 2017.
Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen Helsingissä on pysynyt tasaisesti runsaassa 90 prosentissa viimeiset kolme vuotta. Koko maassa noin 97 prosenttia 9-luokan päättäneistä sijoittuu välittömästi jatko-opintoihin. Helsinkiläisistä kotimaankielistä 69 prosenttia siirtyi lukiokoulutukseen ja 25 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Vieraskielistä 55 prosenttia jatkoi lukioon ja 32 prosenttia ammatillisen koulutukseen. Vieraskielisten lukioon jatkaminen onkin kasvanut reilusti viimeisen kolmen vuoden aikana, kun puolestaan ammatilliseen koulutukseen osallistuminen vähentynyt. Koko maahan verrattuna sekä kotimaankielisten ja vieraskielisten jatkaminen lukioon on yleisempää Helsingissä.
Yhteishaussa tehtiin muutoksia vuonna 2014, jolloin alettiin suosia suoraan peruskoulusta hakevia. Samoin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrä kasvoi pääkaupunkiseudulla. Nämä muutokset vaikuttivat varsinkin seuraavan vuoden peruskoulun jälkeiseen sijoittumiseen erittäin myönteisesti. Tämän jälkeen tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuminen välittömästi 9-luokan päättymisen jälkeen on jatkanut tasaisemmin kasvua.
Päivitetty 11.07.2019
Sisältää tietoja 9-luokan päättäneiden sijoittumisesta jatkokoulutukseen peruskoulun päättövuonna. 9-luokan päättäneistä on laskettu ne, jotka ovat tutkintotavoitteisesti opiskelemassa 20.9. lukiossa tai ammatillisessa (sisältää myös osa-tutkinto-opiskelijat).
Perusjoukkona ovat ne, jotka ovat kyseisenä vuonna saaneet 9. luokan todistuksen, ja joilla on suomalainen henkilötunnus ja kotikuntatietona Helsinki. Tiedon saa erikseen suomen, ruotsin ja muunkielisistä.
Humanistisella ja kasvatusalalla koulutuksensa hankkineilla ruotsi äidinkielenä korostuu keskimää
Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta j
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet va
Suomea pidetään usein insinöörien maana.
Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Monténin t
Kaupungistumisen myötä syntyvät uudet työpaikat ovat usein palvelualan
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinn
Nuorisobarometri 2014 pureutuu yhdenvertaisuuteen ja syrjintään.
Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Helsinkiläisten nuorten siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on parantunut viime v
JOHANNA SEPPÄ: Tasa-arvo on laaja teema, jota voi tarkastella hyvin monesta eri kulmasta.
Syksyllä 2014 käynnistyi Stadin ammattiopiston ja Helsingin aikuislukion yhteistyönä uusi ryhmä h
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu