Sijoittuminen koulutukseen peruskoulun jälkeen
Peruskoulun 9. luokan vuonna 2018 päättäneistä helsinkiläisistä 93 prosenttia oli tutkintoon johtavassa koulutuksessa saman vuoden lopulla. Eri kieliryhmien välillä on jonkinlaisia eroja peruskoulun jälkeisessä sijoittumisessa; suomenkielisistä samana vuonna jatkoi koulutukseen 94 prosenttia, ruotsinkielisistä 96 prosenttia ja muun kielistä 85 prosenttia.
Muun kieliset siirtyvät kotimaankielisiä useammin tutkintoon johtamattomaan koulutukseen peruskoulun jälkeen, kuten erilaisiin valmentaviin koulutuksiin. Jos tarkasteluun otetaan myös ne nuoret, jotka menivät mihin tahansa koulutukseen 9. luokan jälkeen, ero ei ole enää niin suuri eri kieliryhmien välillä. Tällöin kotimaankielistä johonkin koulutukseen siirtyivät lähes kaikki, 99 prosenttia ja vieraskielistäkin 93 prosenttia. Kaikkiaan myös yhä useampi vieraskielinen nuori siirtyy peruskoulun päättämisvuonna vuonna tutkintoon johtavaan koulutukseen: Vuonna 2010 vieraskielisistä 9-luokan päättäneistä vain 63 prosenttia jatkoi samana vuonna tutkintoon johtavaan koulutukseen, eli osuus on noussut yli 20 prosenttiyksikköä tällä vuosikymmenellä.
Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen Helsingissä on pysynyt noin 93 prosentissa viime vuodet. Koko maassa hieman useampi, 95 prosenttia 9-luokan päättäneistä sijoittuu välittömästi jatko-opintoihin. Helsinkiläisistä suomenkielisistä nuorista 66 prosenttia siirtyi peruskoulun 9-luokan päättämisvuonna lukiokoulutukseen ja 26 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Ruotsinkielisistä lukioon jatkoi 68 prosenttia ja ammatilliseen koulutukseen 11 prosenttia. Vieraskielistä nuorista peruskoulun päättäneistä 52 prosenttia jatkoi lukioon ja 33 prosenttia ammatillisen koulutukseen. Vieraskielisistä nuorista lukioon jatkaneiden osuus laski vuodesta 2017. Sen sijaan ammatilliseen koulutukseen päässeiden osuus kohosi hieman edellisvuodesta. Sekä kotimaankieliset että vieraskieliset nuoret jatkavat Helsingissä useammin lukioon kuin koko maassa.
Yhteishaussa tehtiin muutoksia vuonna 2014, jolloin alettiin suosia suoraan peruskoulusta hakevia. Samoin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrä kasvoi pääkaupunkiseudulla. Nämä muutokset vaikuttivat varsinkin seuraavan vuoden peruskoulun jälkeiseen sijoittumiseen erittäin myönteisesti. Tämän jälkeen tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuminen välittömästi 9-luokan päättymisen jälkeen on jatkanut tasaisemmin kasvua.
Päivitetty 30.6.2020
Sisältää tietoja 9-luokan päättäneiden sijoittumisesta jatkokoulutukseen peruskoulun päättövuonna. 9-luokan päättäneistä on laskettu ne, jotka ovat tutkintotavoitteisesti opiskelemassa 20.9. lukiossa tai ammatillisessa (sisältää myös osa-tutkinto-opiskelijat).
Perusjoukkona ovat ne, jotka ovat kyseisenä vuonna saaneet 9. luokan todistuksen, ja joilla on suomalainen henkilötunnus ja kotikuntatietona Helsinki. Tiedon saa erikseen suomen, ruotsin ja muunkielisistä.
Humanistisella ja kasvatusalalla koulutuksensa hankkineilla ruotsi äidinkielenä korostuu keskimää
Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta j
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet va
Suomea pidetään usein insinöörien maana.
Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Monténin t
Kaupungistumisen myötä syntyvät uudet työpaikat ovat usein palvelualan
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinn
Nuorisobarometri 2014 pureutuu yhdenvertaisuuteen ja syrjintään.
Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Helsinkiläisten nuorten siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on parantunut viime v
JOHANNA SEPPÄ: Tasa-arvo on laaja teema, jota voi tarkastella hyvin monesta eri kulmasta.
Syksyllä 2014 käynnistyi Stadin ammattiopiston ja Helsingin aikuislukion yhteistyönä uusi ryhmä h
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu