Kalle, 17 saapuu kahvilaan haastattelua varten reippaana. Aamupäivä on kulunut kotona, mutta tänään on hyvä päivä.

Kalle kävi peruskoulun jälkeen vuoden ammattikoulua kokkilinjalla. Opinnot eivät kuitenkaan tuntuneet omilta, ja tänä vuonna Kalle on ollut kotona ja miettinyt elämänsä suuntaa. Kun koulun pakottama vuorokausirytmi puuttuu, on Kallen elämä entistä enemmän painottunut iltaan ja yöhön. '

- Herään ehkä kymmenen, yhdentoista aikoihin. Olen päivällä yleensä kotona, mutta kun kaverit pääsevät koulusta tapaan heitä iltapäivällä tai illalla. Kotiin tulen joskus kahdeksan ja kymmenen välillä. Sen jälkeen alan yleensä katsoa nettiä tai elokuvia siihen asti, että alkaa nukuttaa.

Kalle tykkää katsoa netistä Youtubea, Netflixistä sarjoja kuten Frendejä tai sitten toimintaelokuvia ja trillereitä. Nukkumaanmenoaika vaihtelee päivittäin, riippuen siitä koska alkaa väsyttää. Joskus uni tulee jo puoliltäöin, joskus vasta kolmelta aamuyöstä. Kun äiti on mennyt nukkumaan, Kalle myöntää, että yöllä valvoessa olo on joskus yksinäinen.

Virallinen suositus murrosikäiselle on 10 tuntia unta päivässä, mutta unen tarve on hyvin yksilöllistä. Tutkimuksen mukaan peruskoululaiset ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat kokevat lukiolaisia useammin nukkuvansa tarpeeksi. Suurin osa helsinkiläisnuorista kokee saavansa riittävän määrän unta. Koko Suomessa kaksi kolmesta nuoresta sanoo saavansa unta riittävästi.

Kasvuun tarvitaan unta

Kasvavalle nuorelle uni on tärkeää. Pelkästään fyysiseen kasvuun tarvitaan unta, sillä kasvuhormonia erittyy nukkuessa. Myös aivoille uni on tärkeää: nukkuessa aivot palautuvat ja päivällä opittu siirtyy pitkäkestoiseen muistiin. Murrosiässä erilaiset hormonit valvottavat nuoria ja nukahtaminen myöhentyy lähes kaikilla. Moni nuori saa valvomisella myös muun perheen nukkuessa hiukan omaa tilaa.

Nuoren elämässä korostuu myös tahto määrätä itse omista asioista, kuten nukkumisesta.

Nykyään myös teknologia valvottaa, Kalle sanoo.

- Moni mun kaveri valvoo puoleen yöhön, vaikka seuraavana aamuna pitäisi olla kahdeksalta koulussa. Kun on niin paljon elektroniikkaa, kyllä se pitää aika hyvin ylhäällä, sanoisin, että nuorten valvominen on nykyään tosi yleistä. Olen nähnyt paljon sellaisia kavereita, jotka pelaavat jotain peliä, eivät he pysty lopettamaan millään, he ovat niin keskittyneitä peliin ja pelaamiseen.

Teknologia vaikuttaa unen laatuun

Joidenkin tutkimusten mukaan kännykän tai tabletin sinisen valon tuijottaminen juuri ennen nukkumaanmenoa aiheuttaa nukahtamishormoni melatoniinin puutetta. Vähintäänkin sosiaalisen median, uutisten ja sähköpostin selaaminen jättää aivot ylikierroksille, jolloin uneen vaipuminen voi olla vaikeaa. 

Unelmissa elää musiikilla

Kallen suunnitelmissa on tulevaisuudessa tehdä musiikkia. Hän on soittanut aiemmin rumpuja, laulanut kuorossa ja käynyt kitara-, basso- ja pianotunneilla. Nyt oma ala voisi löytyä musiikin tekemisestä tietokoneella.

- Päivisin mieliala on välillä alhaalla, kun ajattelen, että muut on koulussa, eikä itsellä ole paljon tekemistä. Mutta lukio ei ole mun juttu. Olen kyllä muuttunut paljon: vielä vuosi sitten saatoin ajatella, että pitää vaan tehdä miljoonia, jotta voin jonain päivänä tehdä musiikkia. Mutta vähän aikaa sitten tulin päätökseen, että raha ei tee mua onnelliseksi. Ihan sama jos teen töitä Siwan kassalla, jos mä teen sitä mitä mä tykkään. Musiikki tuo paljon iloa mun elämään.

Kallella on elämässään paljon kannustavia ihmisiä. Hän mainitsee perheensä: äidin, isän ja siskot sekä kaverit, jotka ovat kaikki olleet mukana jakamassa Kallen tavoitetta elättää joku päivä itsensä musiikilla. Kalle kokee, että hänelle tärkeät artistit, kuten australialainen Sia ovat myös osa hänen elämäänsä ja kannustavat häntä tavoittelemaan unelmaansa.

- Olen kokenut esimerkiksi koulun kesälomien jälkeen, että kyllä sisäisen kellon saa siirrettyä jos haluaa. Vaikka musiikin tekeminen onkin vapaata työtä, kyllä mä haluan tulevaisuudessa päästä myös rytmiin.

 Teksti Anna Gustafsson, toimittaja, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus
Kuva