Kaikilla muillakin on tutkinto
KOULUTUS: Tutkinto alkaa olla välttämättömyys työmarkkinoilla. Entä kun tutkinnon suorittajista on ylituotantoa? Markus onnistui monista tradenomeista poiketen nappaamaan oman alan työpaikan varhain opiskeluvaiheessa.
Vuonna 2008 vyörymään lähtenyt taloustaantuma näyttää iskeneen myös vastavalmistuneisiin nuoriin, sillä työtä ei enää ole entiseen tapaan tarjolla. Erityisen hankala tilanne on aloilla, joille valmistuu paljon opiskelijoita. Pääkaupunkiseudulla työtä on suhteellisesti enemmän tarjolla kuin muualla maassa, mutta myös kilpailu on kovempaa.
Markus kuuluu siihen 26 prosenttiin helsinkiläisnuorista, joilla on korkea-asteen tutkinto. Hän on valmistunut tradenomiksi Haaga-Heliasta vuonna 2010. Alan töihin Markus pääsi kiinni jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Hän aloitti Laatukeskus Excellence Finlandin asiakasrekisterin päivittäjänä ja on kahdeksassa vuodessa edennyt laatupäälliköksi. Urakehitykseltään Markus on opiskelukavereidensa keskuudessa poikkeus.
Tradenomitutkinnon aloittaa Suomessa vuosittain reilu 7500 uutta opiskelijaa, joten kilpailua työmarkkinoilla riittää. Tradenomiliiton mukaan noin puolet tradenomeista työskentelee pääkaupunkiseudulla. Nuorten työllistymisen ongelmana ovat yleisesti myös pätkätyöt.
“Olen ollut onnekas, sillä sain oman alani töitä jo puolen vuoden opiskelun jälkeen. Olen pikkuhiljaa voinut edetä työssäni, ja tähtäimessäni on olla kahdessakymmenessä vuodessa Suomen johtavia laatuasiantuntijoita.”
Omalla työllään voi vaikuttaa
Tilastojen valossa juuri ammattikorkeakouluista valmistuneet työllistyvät tutkinnon suorittaneista parhaiten. Markuksen mukaan tradenomikoulutuksen aloituspaikkoja olisi kuitenkin varaa vähentää. Hän on mukana pääkaupunkiseudun tradenomit ry:n toiminnassa ja on siellä huomannut, kuinka monet hyvät tyypit ovat jääneet ilman oman alan työtä.
Markus naurahtaa itseironisesti, että tradenomi on silti työnantajalle usein edullisempi vaihtoehto kuin monet perinteisen arvostetun korkeakoulututkinnon suorittaneet. Hän on itse tyytyväinen omaan palkkaansa ja sanoo palkkauksen olevan alalla yleensäkin kohtuullinen.
“Työllistymisessä on kyse osittain tuurista, mutta omalla aktiivisuudella ja työllä voi vaikuttaa paljon. Työnantajat ovat onneksi alkaneet huomata tradenomien vahvuudet ja monet hakevat avoimeen paikkaan ihan suoraan tradenomia.”
Enni Sahlman/Kaskas Media
Helsingin työpaikkojen ammattirakenteelle on ominaista erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtäv
Humanistisella ja kasvatusalalla koulutuksensa hankkineilla ruotsi äidinkielenä korostuu keskimää
Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta j
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet va
Suomea pidetään usein insinöörien maana.
Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Monténin t
Kaupungistumisen myötä syntyvät uudet työpaikat ovat usein palvelualan
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinn
Yhä useampi helsinkiläinen nuori tarvitsee toimeentulotukea väliaikaisesti tai pidemmän aikaa, ja
Tämän tilastollisen selvityksen tulokset osoittavat, että Respan uravalmennuksessa ja palveluun o
Nuorisotakuu on saavuttanut varsin lyhyessa ajassa vahvan symbolisen as
Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella vuosineljänneksellä 73 prosenttia.
Syftet med kartläggningen har varit att kortfattat och beskrivande kartlägga och analysera hur d
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Helsinkiläisten nuorten siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on parantunut viime v
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu
PIRJO MATTILA: Istumme kultturiareena Glorian aulassa ja puhumme.
