Lukioaika on sivistänyt ja aikuistanut Laurin mukaan. - Kyky omiin valintoihin ja vastuunottoon ovat kasvaneet vuosien varrella. Laurin mukaan oma moraalikäsitys on vahvistunut, se, millaisena haluaa nähdä itsensä ja suhteensa toisiin. Kodin tavat ja arvot tietenkin ovat taustalla. – Meillä on aina saanut tehdä asioita, mutta ollaan puhuttu siitä, mikä on oikein ja väärin. On myös puhuttu, mihin jotkut asiat perustuvat, vaikka lakeihin. Virheitä saa tehdä, mutta niistä oppii, miten jatkossa ei kannata toimia.

Noin kuusi helsinkiläisnuorta kymmenestä kokee kouluterveyskyselyn mukaan, että keskusteluyhteys vanhempiin toimii hyvin. Pojat kokevat tyttöjä useammin, että vuorovaikutus vanhempien kanssa sujuu hyvin.

Aikuistuminen on Laurin mielestä paljon oman motivaation ja tahdon löytymistä ja sitä, että alkaa tehdä asioita itse. – Kädestä pitäen ei kannata viedä tekemään ja hoitamaan asioita, omatoimisuus ei välttämättä siitä kasva. 

Laurin kokemusten mukaan kaupunki ei aina huomaa sitä, että tänne tullaan jo tosi nuorena esimerkiksi lukioon opiskelemaan ja asumaan yksin. Tilastojen mukaan 15–19-vuotiaita muuttaa Helsinkiin muualta Suomesta noin 3 000 ja ulkomailta noin 300 vuosittain.  - Kaikilla ei ole kaupungissa sukulaisia ja aloittaminen uudessa voi olla hankalaa.

Sisäilma haasteena oppimisympäristössä

Lauria vaivaa huono sisäilma. – Koululla piti alkaa sisäilmaremontti jo kaksi vuotta sitten, nyt se on tulossa. Pystyn olemaan koululla tunnin, toisen parakilla. Koulun käynti on taktikointia sen suhteen, milloin on tarpeellisinta olla paikalla. Opettajat ymmärtävät tilanteen ja osan kursseista teen itsenäisesti. Home- ja sisäilmaongelmien ratkaisemista Lauri pitää yhtenä tärkeimmistä nuorten arkeen vaikuttamista asioista. – Lääkärin lausunnosta on hyötyä myös tulevaisuudessa, koska altistumisen jälkeen oireet voivat tulla muuallakin, vaikka varusmiespalvelun aikana.

Lukiolaisilla on kouluterveystutkimuksen mukaan muita koulutusasteita enemmän vaikeuksia läksyjen teossa ja kokeisiin valmistautumisessa, yli kolmannes lukiolaisista kokee nämä vaikeaksi. Lukiolaisille on myös muita vaikeampaa löytää itselle sopiva opiskelutapa ja suorittaa omatoimisuutta vaativia tehtäviä. Lauri otti itse puheeksi oppimiseen liittyvät pulmansa lukiossa opon kanssa. – Huomasin, että sellainen tehtävä, jossa annettiin artikkeli, josta piti poimia viisi tärkeintä sanaa tai asiaa ja kirjoittaa niistä oma teksti, tuntui alussa vaikealta. Mitä siitä pitäs poimia?

Tietokoneen käyttö ei varsinaisesti tunnu Laurista helpotukselta oppimisen pulmiin, koska sitä edellytetään nyt kaikilta. Joidenkin asioiden kanssa Laurin pitää tehdä vähän enemmän työtä, mutta hän suhtautuu opintoihinsa ja tulevaisuuteensa myönteisesti. Oppimateriaalien digitalisointi mietityttää. – Olen enemmän kirjaihmisiä. Lukiossa tarvitaan läppäri tai tabletti ja kaikilla ei niitä ole. Yhteydet voivat pätkiä, akku voi olla lataamatta ja kaikkea muuta voi tapahtua tekniikan kanssa.  Toisaalta Lauri toteaa, että oppikirjojen hinnat ovat nousseet siitä kun hän aloitti lukion. Uuden opetussuunnitelman mukaisia kirjoja ei saa vielä käytettyinäkään. Sekin voi olla joillekin hankalaa.

Toinen digitaalisuus

Lauri on pelannut tietokoneella koko ikänsä ja ollut järjestämässä laneja.  - Aiemmin pelaamisesta puhuttaessa mietittiin, ovatko pelit hyviä vai pahoja, sitten kannustettiin vanhempia mukaan pelaamaan, sitten tuli vaihe, jossa puhuttiin, mitä pelatessa oppii ja nyt pelaamisesta puhutaan on eSporttina. 

Lauri pelaa esimerkiksi verkossa moninpelejä   ”viisi vastaan viisi” – porukoilla, joissa pitää ennakoida tilanteita. Lanien järjestäminen on opettanut paljon. – Kun nuorempana saimme idean, piti neuvotella ja sopia asioista nuorisotalolla. Vieläkin niiden järjestäminen on sivuharrastuksena mukavaa, on kiva kun pääsee toteuttamaan niitä kaveriporukassa.  Silloin tällöin lanittaminen on kivaa, yks päivä menee, mutta kaksi päivää jo koettelee, Lauri sanoo hymyillen. – Loppupeleissa kyllästyn jossain vaiheessa, peli käy toistamaan itseään. Pelien grafiikat ovat kehittyneet vuosien aikana ja ne ovatkin enemmän taidetta. 

Lauri harrastaa valokuvaamista ja on sen kautta saanut keikkatöitä. – Olen koettanut tarttua tilaisuuksiin ja päästä sitä kautta kokemaan uusia asioita.  Esimerkiksi olen päässyt kuvaamaan Tubeconiin. Valokuvaaminen on Laurista hieno tapa tarkkailla maailmaa ja luontoa. - Joskus hyvän kuvan saamiseen menee todella pitkä aika.

Helsinki

Nuorena aikuisena Laurista Helsingissä on kivaa. Arjessa tärkeää on se, että on tilaa hengittää ja löytää momentit, joissa voi olla rauhassa ja tehdä omia juttuja, joista tykkää. – Voi pelailla tietokoneella tai mennä ulos kuvaamaan. Laurin kaveriporukka on kiinteä, osa ihan lapsuudesta ja osa nuoruuden aikana porukkaan tullutta.  - Yhteyttä pidetään myös whatupissa.

Lauri kulkee usein paikasta toiseen cruiserilla, kaappiin mahtuvalla skeittilaudalla. - On helppo vaan napata lauta ja kruisata vaikka kauppaan ja takas.

Skeittaaminen alkoi jo pienenä ja jossain vaiheessa Lauri osallistui Tullikirjurin skeittipuistossa järjestetylle kurssille. – Sen jälkeen uskalsin enemmän, mennä laudalla halfpipestakin. Vuosien varrella Laurilla on ollut useampia lautoja ja hän on myös koonnut itselleen laudan, joka oli parempi kuin kaupasta ostetut.

Kaupungissa tapahtuu aika paljon kaikenlaista, mutta maksuttomia tapahtumia täysi-ikäisille opiskelijoille ei ole Laurista kovin paljon.

– Kaupungissa voisi olla enemmän erilaisia eksoottisia tapahtumia. Toisaalta pitäs voida kokeilla erilaisia asioita, yksittäisiä kertoja. Ja joillekin lajeille, vaikka airsoftaukselle, olisi hyvä olla tilapäisiä harrastustiloja vaikka puistoissa. Airsoftaukseen liittyy asioita, jonka vuoksi sen harrastaminen esimerkiksi keskustassa on hankalaa, kuula-asetta esimerkiksi pitää kuljettaa niin kuin oikeaakin asetta. Ja viimeaikaiset väkivallan teot tietenkin voivat vaikuttaa tällaisten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen. Mutta kokeiluluontoisia tapahtumia erilaisille lajeille ja tekemiselle olisi hyvä järjestää, antaa sellaiseen tekemiseen paikka ja mahdollisuus rakentaa väliaikaisia tiloja eri asioille.

Nuoruuteen kuuluu myös tulevaisuuden pohtiminen. Lauri on yksi nuorista aikuisista, joita opiskelu myös ulkomailla kiinnostaa. – Jotain luovaa alaa olen ajatellut, esimerkiksi sisustusarkki voisi olla mukavaa. Norjassa on esimerkiksi yksi kiinnostava yliopisto, he kävivät esittelemässä toimintaansa koululla.

Teksti Pirjo Mattila 25.8.2017
Kuvat Pirjo Mattila ja Lauri Tiainen