“Turvallistahan tässä on elää, kun on kyttis ihan vieressä”, toteaa Alisa, 19. Automaalariksi opiskeleva nuori nainen muutti kuukausi sitten pois lapsuudenkodistaan Suutarilasta Malmille yksiöön – aivan Malmin poliisiaseman viereen.

On lauantai-ilta ja tiskipöydällä odottaa sipsipussi. Alisan luokse on saapunut Aino, 19, ja Erik, 26. Tarkoitus on aloitella ensin Alisalla ja siirtyä myöhemmin illalla Malmin baareihin.

Koko elämänsä Pohjois-Helsingissä asuneet tytöt suosivat juhliessaan lähiseudun kuppiloita, koska niissä näkee viikonloppuisin paljon tuttuja.

Aino asuu viikonloput äitinsä luona Tapanilassa ja viikot ratsastuksen ohjaaja -opintojensa vuoksi Haminassa. Baariin kaverukset suuntaavat yleensä vasta yhdentoista maissa, joten sitä ennen ehtii hyvin puhua turvallisuudesta Helsingissä.

Nuorten naisten turvallisuuskokemus parantunut

Ainon ja Alisan lailla olonsa turvalliseksi kotikulmillaan myöhään viikonloppuiltaisintuntee 74,2 prosenttia 15–29-vuotiaista helsinkiläisnaisista. Miesten kohdalla vastaava luku on 87,7 prosenttia.

“Malmilla ei kyllä pelota, vaikka onhan täälläkin tapahtunut esimerkiksi puukotuksia”, summaa Alisa.

Nuorten naisten turvallisuuskokemus omalla asuinalueella on parantunut ympäri Helsinkiä viime vuosina.

“Oma asuinalue on tärkeää tuntea turvalliseksi, sillä siellä vietämme eniten aikaamme, liikumme kotiin ja harrastuksiin. Omalla asuinalueellaan turvattomuutta tuntevat yleisimmin naiset, mutta heidänkin kohdallaan on onneksi näkyvissä trendi parempaan”, kertoo tutkija Martti Tuominen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Ainosta ja Alisasta tuntuu omalla kotiseudulla pelottavalta ainoastaan ohittaa yksin iso nuorisojengi. Tytöt pyrkivät liikkumaan iltaisin porukoissa, ja aina jos joku lähtee yksin jonnekin, soitellaan ja viestitellään perille päästyä.

“Helsingissä ei pelota ikinä”

Aino ja Alisa käyvät silloin tällöin viikonloppuiltaisin keskustassa. Siellä hälinä ja hulina luovat turvallisuuden tunnetta.

“Mutta kyllä katson keskustan baareissa vähän tarkemmin juomaani”, Alisa sanoo. Hän epäilee, että kerran hänen juomaansa oli tipautettu jotain huumaavaa, koska muistikuvat illasta jäivät niin hatariksi.

 Keskustan tuntee myöhään viikonloppuiltaisin turvalliseksi 60,2 prosenttia nuorista naisista. Naisten turvallisuuskokemus on parantunut tilastojen valossa noin kymmenen prosenttia viimeisen kuuden vuoden aikana.

Miehistä vastaavasti 70 prosenttia tuntee olonsa turvalliseksi keskustassa. Miesten kohdalla turvallisuuden tunne on huonontunut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän kouluterveyskyselyn mukaan helsinkiläisnuoret kokevat silti turvattomuutta seksuaalisen väkivallan vuoksi enemmän kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja koko maassa.

Hollantilaissyntyinen Erik on asunut Suomessa kaksi ja puoli vuotta ja pitää Helsinkiä todella turvallisena kaupunkina. Häntä ei pelota täällä ikinä.

“Rautatieasemalla kävelee esimerkiksi viikonloppuisin niin paljon vartioita ympäriinsä, että pahantekijöillä kestää varmaan 20 sekuntia jäädä kiinni”, hän arvelee.

Mielikuva Kontulasta on turvaton

Onko Helsingissä sitten mitään paikkaa, jossa Aino ja Alisa tuntisivat olonsa turvattomaksi?

“Itä-Helsingissä on paljon maahanmuuttajia ja sieltä olen kuullut paljon riehumisjuttuja”, Aino sanoo. Mielikuva esimerkiksi Kontulasta on turvaton.

Tutkija Martti Tuomisen mukaan mielikuva ei ole täysin tuulesta temmattu, sillä tietyt asuinalueet nousevat tietokeskuksen tutkimuksissa toisia turvattomammiksi.

Kontulalaisten, turvallisuuskokemus omalla asuinalueellaan oli neljänneksi huonoin vuonna 2012 tehdyssä Helsingin turvallisuustutkimuksessa. Vielä turvattomammaksi kotikulmansa kokivat kalliolaiset, kaarelalaiset ja jakomäkeläiset.

Maahanmuuttajat kokevat Martti Tuomisen mukaan enemmän väkivaltaa ja uhkailua kuin valtaväestö Helsingissä. Taustalla vaikuttavat pitkään hyvin homogeenisena pysyneen suomalaisen väestön ennakkoluulot ja pelot, mutta uhkia tulee myös muiden maahanmuuttajien taholta.

“Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, miten toisen polven maahanmuuttajien kasvu aikuisiksi vaikuttaa turvallisuuskokemukseen. Tällä hetkellä turvattomuuden tunteen takana on usein väkivallan uhka ja väkivallan taustalla puolestaan alkoholi. Näyttää siltä, että on kasvamassa uusi sukupolvi, josta suuri osa ei käytä alkoholia lainkaan”, Tuominen huomauttaa.

Seksuaalinen häirintä on lisääntynyt  

Vuonna 2012 väkivaltaa tai sen uhkailua koki noin joka viides helsinkiläinen nuori.

Väkivaltakokemukset ovat miesten ja naisten keskuudessa yhtä yleisiä, mutta luonteeltaan erilaisia. Siinä missä seksuaalinen häirintä esimerkiksi työpaikoilla on naisten kohdalla yleistä, kohtaavat miehet väkivaltaa enemmän taas kadulla ja julkisissa tiloissa.

Niin ylä-asteen, lukion kuin ammatillistenkin oppilaitosten opiskelijoista tytöt kokevat enemmän seksuaalista väkivaltaa kuin pojat. Pojat taas kohtaavat enemmän fyysistä uhkaa. Erityisen, jopa huolestuttavan paljon seksuaalista väkivaltaa kokevat ammattikoulua käyvät nuoret naiset.

Alisaa ja Ainoa ärsyttävät vanhemmat, usein maahanmuuttajataustaiset miehet, jotka rupeavat juttelemaan, mutta eivät tajua lopettaa keskustelua, jos toinen ei lähde siihen mukaan, vaan pahimmillaan käyvät jopa vähän käsiksi. Eräs mies tarttui Alisan takapuoleen keskellä päivää Oulunkylän asemalla.

Väkivaltakokemukset ovat vähentyneet viime vuosina molempien sukupuolten kohdalla.

“Ainoa paikka, jossa väkivallan kokemukset nimenomaan naisilla ovat lisääntyneet, ovat työpaikat”, Tuominen sanoo.

Maria Ruuska/Kaskas Media