Kotikulmilla ei pelota
TURVALLISUUS: Aino ja Alisa tykkäävät bilettää Malmilla, koska siellä tapaa paljon kavereita. Noin 80 prosenttia nuorista tuntee asuinympäristönsä viikonloppuiltaisin turvalliseksi.
“Turvallistahan tässä on elää, kun on kyttis ihan vieressä”, toteaa Alisa, 19. Automaalariksi opiskeleva nuori nainen muutti kuukausi sitten pois lapsuudenkodistaan Suutarilasta Malmille yksiöön – aivan Malmin poliisiaseman viereen.
On lauantai-ilta ja tiskipöydällä odottaa sipsipussi. Alisan luokse on saapunut Aino, 19, ja Erik, 26. Tarkoitus on aloitella ensin Alisalla ja siirtyä myöhemmin illalla Malmin baareihin.
Koko elämänsä Pohjois-Helsingissä asuneet tytöt suosivat juhliessaan lähiseudun kuppiloita, koska niissä näkee viikonloppuisin paljon tuttuja.
Aino asuu viikonloput äitinsä luona Tapanilassa ja viikot ratsastuksen ohjaaja -opintojensa vuoksi Haminassa. Baariin kaverukset suuntaavat yleensä vasta yhdentoista maissa, joten sitä ennen ehtii hyvin puhua turvallisuudesta Helsingissä.
Nuorten naisten turvallisuuskokemus parantunut
Ainon ja Alisan lailla olonsa turvalliseksi kotikulmillaan myöhään viikonloppuiltaisintuntee 74,2 prosenttia 15–29-vuotiaista helsinkiläisnaisista. Miesten kohdalla vastaava luku on 87,7 prosenttia.
“Malmilla ei kyllä pelota, vaikka onhan täälläkin tapahtunut esimerkiksi puukotuksia”, summaa Alisa.
Nuorten naisten turvallisuuskokemus omalla asuinalueella on parantunut ympäri Helsinkiä viime vuosina.
“Oma asuinalue on tärkeää tuntea turvalliseksi, sillä siellä vietämme eniten aikaamme, liikumme kotiin ja harrastuksiin. Omalla asuinalueellaan turvattomuutta tuntevat yleisimmin naiset, mutta heidänkin kohdallaan on onneksi näkyvissä trendi parempaan”, kertoo tutkija Martti Tuominen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.
Ainosta ja Alisasta tuntuu omalla kotiseudulla pelottavalta ainoastaan ohittaa yksin iso nuorisojengi. Tytöt pyrkivät liikkumaan iltaisin porukoissa, ja aina jos joku lähtee yksin jonnekin, soitellaan ja viestitellään perille päästyä.
“Helsingissä ei pelota ikinä”
Aino ja Alisa käyvät silloin tällöin viikonloppuiltaisin keskustassa. Siellä hälinä ja hulina luovat turvallisuuden tunnetta.
“Mutta kyllä katson keskustan baareissa vähän tarkemmin juomaani”, Alisa sanoo. Hän epäilee, että kerran hänen juomaansa oli tipautettu jotain huumaavaa, koska muistikuvat illasta jäivät niin hatariksi.
Keskustan tuntee myöhään viikonloppuiltaisin turvalliseksi 60,2 prosenttia nuorista naisista. Naisten turvallisuuskokemus on parantunut tilastojen valossa noin kymmenen prosenttia viimeisen kuuden vuoden aikana.
Miehistä vastaavasti 70 prosenttia tuntee olonsa turvalliseksi keskustassa. Miesten kohdalla turvallisuuden tunne on huonontunut.
Hollantilaissyntyinen Erik on asunut Suomessa kaksi ja puoli vuotta ja pitää Helsinkiä todella turvallisena kaupunkina. Häntä ei pelota täällä ikinä.
“Rautatieasemalla kävelee esimerkiksi viikonloppuisin niin paljon vartioita ympäriinsä, että pahantekijöillä kestää varmaan 20 sekuntia jäädä kiinni”, hän arvelee.
Mielikuva Kontulasta on turvaton
Onko Helsingissä sitten mitään paikkaa, jossa Aino ja Alisa tuntisivat olonsa turvattomaksi?
“Itä-Helsingissä on paljon maahanmuuttajia ja sieltä olen kuullut paljon riehumisjuttuja”, Aino sanoo. Mielikuva esimerkiksi Kontulasta on turvaton.
Tutkija Martti Tuomisen mukaan mielikuva ei ole täysin tuulesta temmattu, sillä tietyt asuinalueet nousevat tietokeskuksen tutkimuksissa toisia turvattomammiksi.
Kontulalaisten, turvallisuuskokemus omalla asuinalueellaan oli neljänneksi huonoin vuonna 2012 tehdyssä Helsingin turvallisuustutkimuksessa. Vielä turvattomammaksi kotikulmansa kokivat kalliolaiset, kaarelalaiset ja jakomäkeläiset.
Maahanmuuttajat kokevat Martti Tuomisen mukaan enemmän väkivaltaa ja uhkailua kuin valtaväestö Helsingissä. Taustalla vaikuttavat pitkään hyvin homogeenisena pysyneen suomalaisen väestön ennakkoluulot ja pelot, mutta uhkia tulee myös muiden maahanmuuttajien taholta.
“Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, miten toisen polven maahanmuuttajien kasvu aikuisiksi vaikuttaa turvallisuuskokemukseen. Tällä hetkellä turvattomuuden tunteen takana on usein väkivallan uhka ja väkivallan taustalla puolestaan alkoholi. Näyttää siltä, että on kasvamassa uusi sukupolvi, josta suuri osa ei käytä alkoholia lainkaan”, Tuominen huomauttaa.
Seksuaalinen häirintä on lisääntynyt
Vuonna 2012 väkivaltaa tai sen uhkailua koki noin joka viides helsinkiläinen nuori.
Väkivaltakokemukset ovat miesten ja naisten keskuudessa yhtä yleisiä, mutta luonteeltaan erilaisia. Siinä missä seksuaalinen häirintä esimerkiksi työpaikoilla on naisten kohdalla yleistä, kohtaavat miehet väkivaltaa enemmän taas kadulla ja julkisissa tiloissa.
Niin ylä-asteen, lukion kuin ammatillistenkin oppilaitosten opiskelijoista tytöt kokevat enemmän seksuaalista väkivaltaa kuin pojat. Pojat taas kohtaavat enemmän fyysistä uhkaa. Erityisen, jopa huolestuttavan paljon seksuaalista väkivaltaa kokevat ammattikoulua käyvät nuoret naiset.
Alisaa ja Ainoa ärsyttävät vanhemmat, usein maahanmuuttajataustaiset miehet, jotka rupeavat juttelemaan, mutta eivät tajua lopettaa keskustelua, jos toinen ei lähde siihen mukaan, vaan pahimmillaan käyvät jopa vähän käsiksi. Eräs mies tarttui Alisan takapuoleen keskellä päivää Oulunkylän asemalla.
Väkivaltakokemukset ovat vähentyneet viime vuosina molempien sukupuolten kohdalla.
“Ainoa paikka, jossa väkivallan kokemukset nimenomaan naisilla ovat lisääntyneet, ovat työpaikat”, Tuominen sanoo.
Maria Ruuska/Kaskas Media
- "Kaikilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet". Helsinkiläisnuorten kokemuksia hyvinvoinnista.
”Kaikilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet”-raportissa esitetään nuorten ryhmi
Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiai
Maahanmuuttajatausta vaikuttaa nuorten turvattomuuden kokemuksiin kaupungissa.
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvie
Tämä 1950-luvun alussa toteutettu nuorten vapaa-aikatutkimus on unohdettu klassikko.
Nuorista Suomessa -julkaisuun on Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi koonnut tilastotietoa&
Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Helsinkiläisnuoret arvelevat, että omana itsenään oleminen on Helsingissä muuta maata helpompaa.
Opiskelijabarometrin tuottaa monipuolista tietoa korkeakouluopiskelijoiden opiskelusta ja elämäst
Pääkaupunkiseudun opiskelijoiden World Student Capital -verkosto julkisti 3.12.2015 Opiskelijan k
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Tietokeskuksen Kvarttilehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Helsingin tietokeskukseen sijoittuvan harjoitteluni kautta pääsin osallistumaan Nuorten hyvinvoin
Opiskeluhuolto on kaikkien tehtävä.
ANNA KAJOSAARI: Lähiöprojektin asukaskyselyn mukaan helsinkiläisnuorten unelmalähiö on rauha
SAMULI LIUSKARI: Olen syntynyt vuonna 1987.
STINA HÖGNABBA: Nuorten hyvinvointikertomus on Helsingin kaupungin kokeilu koota tietoa nuorista