Annikalla on iso kaveriporukka, jonka kanssa hengaillaan idässä ja keskustassa, kavereiden luona ja Stadissa.  Vaikka Annika ja kaverit viettävät aikaa keskustassa, epäilyttäviin paikkoihin ei mennä.

- Mun mielestä omalla toiminnallaan voi aika paljon vaikuttaa siihen, kuinka turvalliseksi olonsa tuntee. Ei kannata esimerkiksi jäädä tuijottamaan ketään ja kannattaa lähteä pois, jos joku epäilyttävä tyyppi tulee juttelemaan.

Nuoriso-ohjaaja Jari Miettinen Asemanseudusta on samoilla linjoilla.

- Turvataitoja voi opetella esimerkiksi juttelemalla muiden nuorten ja aikuisten kanssa. Kiinnittämällä huomiota siihen, missä liikut, kenen kanssa ja miten käyttäydyt, on Helsingin keskustassa aika turvassa.

Helsinkiläisnuorten turvallisuuskokemuksista kertovan indikaattorin mukaan tytöt kokevat enemmän turvattomuutta keskustassa ja omalla asuinalueellaan kuin pojat, mutta keskusta-alueella suunta on kääntymässä; poikien turvattomuuskokemukset keskustassa ovat lisääntyneet kun taas tyttöjen vähentyneet.

Huumeita ja rasismia

Annika pyörii kavereiden kanssa Espalla ja Stockan nurkilla. Kampin keskuksessa nuoret eivät juuri enää liiku, ja Kansalaistorille Annika ei ole kokenut tarvetta mennä. Jari tietää Kansalaistorin kuviot, sillä hän käy harva se ilta jututtamassa siellä nuoria.

- Nuoret ovat iältään 13–30-vuotiaita. Monikymmenpäisessä porukassa on monia eri ryhmiä, joko kuulut ryhmään tai et. Siellä pyörii huumeita ja muita päihteitä, ja osalla nuorista on rikostaustaa. Olen nähnyt esimerkiksi nuoria tyttöjä, jotka ovat tulleet kavereiden mukana porukkaan. Valitettavasti uusi jengi tekee pian kaltaisekseen.

Huumeita myydään myös muualla. Annika on nähnyt kaupan käyvän esimerkiksi metroasemilla. 

Rasismia näkyy kaduilla joka päivä, mutta se ei välttämättä ole lisääntynyt. Keskustassa liikkuu myös ulkomaalaisvastaisia ryhmittymiä.

-          Tiedän, että eri jengien välillä on ollut rasistisia yhteenottoja, Annika sanoo.    

Tappeluita videoidaan ja laitetaan YouTubeen, mikä Jarin mielestä on huolestuttavaa. Muutenkin sosiaalinen media luo turvattomuutta, Annikan mielestä jopa enemmän kuin reaalimaailma.

- Se on oma maailmansa, jossa voit olla ihan eri ihminen kuin oikeasti olet, ja siellä ikävät asiat leviää tosi nopeasti.  

Annikalla on hyvä vinkki kaikille nuorille:

- Älä laita someen itsestäsi mitään, mitä et voisi näyttää omalle mummollesi.

Aikuiset luovat uhkaavia tilanteita

Annikalla on kotiintuloajat, viikolla puoli kymmeneltä ja viikonloppuisin tuntia myöhemmin.     

- Mulle ei ole koskaan tapahtunut mitään pahaa, mutta on turvallinen olo, kun on kaverit lähellä ja puhelin taskussa. Joskus olen myöhään illalla kävellyt yksin kotiin eikä ihmisiä ole näkynyt missään. Silloin on vähän pelottanut.

Annikan mukaan aikuiset saattavat aiheuttaa turvattomuudentunnetta esimerkiksi humalassa tai vihamielisellä asenteellaan.

- Joskus aikuiset huutaa meille, kun me liikutaan isossa porukassa, Annika sanoo.

Isot porukat näyttävät uhkaavammilta kuin ne oikeasti ovat. Siksi Jarin mielestä aikuiset voisivat miettiä asenteitaan nuoria kohtaan.

Katutyössä nuoriso-ohjaajat kulkevat aina pareittain. Silloin on kaksi silmäparia tarkkailemassa ympäristöä. Omasta turvallisuudesta on myös pidettävä huolta.

- Jos tilanne käy uhkaavaksi, nuoriso-ohjaaja vetäytyy taka-alalle ja tilanteen hoitaa poliisi. Tällaisia tilanteita tulee kuitenkin harvoin. Ja läheskään aina ei ole kyse nuorten kahakoista vaan aikuisten uhkailuista, Jari sanoo.

Helsinkiläisnuorten väkivaltakokemuksista kertovan indikaattorin mukaan poikien ja tyttöjen väkivaltakokemukset ovat erilaisia. Tytöillä se on usein seksuaalista ahdistelua ja väkivaltaa. Pojat puolestaan kokevat väkivaltaa kaduilla ja muissa julkisissa tiloissa.

 Mikä luo turvallisuudentunnetta?

Nuorten kokemustiedon työkirjasta nousee esille, että nuorille turvallisuutta luovat kaverit, perhe ja se, että pystyy luottamaan muihin ihmisiin.

- Turvallisuus luo hyvän olon tunnetta, ei tarvitse varoa tai panikoida, voi olla rauhassa, Annika kuvailee.

Annikan mielestä aikuisten voisivat painottaa nuorille enemmän sitä, miten nuoret voivat oikeasti vaikuttaa omaan turvallisuuteensa.

- Ei tarvitse mennä mukaan toisten tekemiin tyhmiin juttuihin. Itse on tiedettävä raja, mikä on turvallista, mikä oikein ja mikä väärin. 

Teksti: Ulla Paukku Kuva: Jonna Pennanen