Dimitri, 19, ei ole päässyt vielä unelmiensa opiskelupaikkaan, mutta hän tietää mitä haluaa. Dimitri haki kauan omaa juttuaan. Hän opiskeli logistiikka-alaa ja kaupallista alaa, mutta kumpikaan niistä ei tuntunut omalta.  Helsingin ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt 2000-luvulla, vielä 2000-luvun alussa keskeyttäneitä oli yli viidennes opiskelijoista.

Dimitriä koulun keskeyttäminen ei hidastanut.  Hän löysi työkokeilupaikan Aumensa-projektista Ohjaamo Helsingin kautta.

- Aumensa ja romaninuorten neuvosto tuo romaninuorten äänen kuuluviin. Etsimme heille työ- ja koulutuspaikkoja ja järjestämme erilaisia kerhoja. Dimitri pitää nuorille vapaa-ajankerhoa Maunulassa. Siellä lauletaan, pelataan, tehdään lyhytelokuvia, luodaan verkostoja ja nauretaan. 

Helsinkiläisnuoret vaikuttavat yhteiskunnallisesti eri tavoin. Dimitrille tärkeä tapa vaikuttaa on käydä kouluilla kertomassa romanikulttuurista yhdessä toisen romaniaktivistin, Tanjan, kanssa.

- Itse muistan kouluajoilta, että ennakkoluuloisia eivät olleet ainoastaan muut nuoret vaan myös opettajat. Haluan murtaa myös aikuisten ennakkoluuloja romaneista, Dimitri painottaa.

Nuoret lähellä sydäntä

Vähemmistösyrjintä ei ole saanut Dimitriä lannistumaan – päinvastoin, se on vain potkinut eteenpäin.  Dimitri haluaisi lukemaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan tutkintoa oppisopimuksella. Hän on hakenut koulutukseen, mutta vielä ei ole tärpännyt.

- En aio luovuttaa. Nuoret on niin lähellä mun sydäntä. Erityisesti haluaisin auttaa syrjäytymisuhassa olevia nuoria.

Kaikista 16–18-vuotiaista helsinkiläisnuorista yhteensä 87 prosenttia oli toisen asteen koulutuksessa syksyllä 2014. Tytöt käyvät poikia selvästi enemmän lukiota ja pojat ammatillista oppilaitosta.

Dimitriä on helppo lähestyä kenen tahansa, ja siksi hän on kaveriporukassaan se, jolta kysytään neuvoja ja apua.

- Varsinkin romaninuorten on joskus vaikea mennä vaikka työkkäriin. He tarvitsevat kannustusta ja tukea. Haluan innostaa ja olla se silta, jonka kautta romaninuoret pääsevät yhteiskunnassa eteenpäin. 

  Dimitriä ihmetyttää, miksi esimerkiksi työkkärissä romaneille tarjotaan aina lähihoitajan tai logistiikka-alan töitä, kun romaneista on paljon muuhunkin.

- Tykkään auttaa muita ja tehdä ihmisten kanssa töitä. Kuka muu meitä veisi eteenpäin, jollemme itse?

Työ on kasvattanut itseluottamusta

Dimitrin työhön kuuluu Romaniyhdistyksen Aumensa-projektissa tapahtumien järjestäminen ja erilaiset toimistotyöt.

- Alussa kaikki tuntui vähän vaikealta ja jännältä. Onneksi täällä on ihania ihmisiä, jotka ovat kannustaneet, luottaneet ja auttaneet eteenpäin, Dimitri kiittää. 

Työssään hän on oppinut joustamaan entistä enemmän ja lähestymään ihmisiä yksilöinä. Vastuuntuntokin on lisääntynyt. Työn vastapainona Dimitrillä on rakas harrastus, musiikki. Hän sanoittaa, säveltää, soittaa, tanssii ja laulaa.

- Musiikki on auttanut minut ulos monesta vaikeasta elämäntilanteesta, ja tietysti Taivaan Isä.

Kohtelias ja puhelias Dimitri sanoo olevansa pohjimmiltaan ujo. - Vaikka olen ulkoisesti vilkas, jännitän silti. Työ ja musiikki ovat opettaneet sietämään jännittämistä, ja niiden ansiosta uskallan tarttua erilaisiin haasteisiin ja haluan oppia lisää.   

Dimitrillä on tärkeä päämäärä – hän haluaa saada muutosta aikanaan. -

 Toivon, että romaninuorille annettaisiin enemmän vastuuta ja mahdollisuuksia.

Teksti: Ulla Paukku

Kuva: Jonna Pennanen