Nuorisotakuun arki ja politiikka. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 2014.
Nuorisotakuu on saavuttanut varsin lyhyessa ajassa vahvan symbolisen aseman suomalaisessajulkisessa keskustelussa. Nuorisotakuu tarjoaa luontevan kehyksen julkisen keskustelunohella myös poliittiselle debatille, olipa aiheena nuoret koulutus- ja työmarkkinoilla tai laajemmat kysymykset nuorten yhteiskuntasuhteesta ja kansalaisuudesta, sukupolvien välisesta solidaarisuudesta tai osallisuudesta ja ulkopuolisuudesta. Nuorisotakuu heijastuu monin tavoin nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten arkeen. Myöskään nuorisotutkijat eivät jää osattomiksi keskusteluista nuorisotakuun ympärillä: tutkijoilta janotaan nopeaa tietoa syrjäytymisesta ja sen ratkaisuista. Nuoret kokemusasiantuntijat nousevat numeroiden ohella otsikoihin kertomaan syrjään jäämisestä ja siitä selviämisestä. Nuorisotakuuta voi siis perustellusti tarkastella nuoriin kohdistuvan yhteiskuntavastuun kirkkaimpana nykypäivan esimerkkinä – mediayhteiskunnan termein eräänlaisena sosiaalisena ”brändina”.
Humanistisella ja kasvatusalalla koulutuksensa hankkineilla ruotsi äidinkielenä korostuu keskimää
Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta j
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet va
Tämän tilastollisen selvityksen tulokset osoittavat, että Respan uravalmennuksessa ja palveluun o
Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Helsinkiläisnuoret arvelevat, että omana itsenään oleminen on Helsingissä muuta maata helpompaa.
Selvityksen mukaan myönteistä on se, että monet maksuttomat, edulliset ja tietyille erityisryhmil
Tutkimus tarkastelee toimeentuloa suhteessa opiskelijan elämäntilanteeseen Helsingin yliopiston o
Syftet med kartläggningen har varit att kortfattat och beskrivande kartlägga och analysera hur d
OUTI ALANKO-KAHILUOTO: Vierailin pari vuotta sitten kaikissa Helsingin ammattikouluissa.
PIRJO MATTILA: Bussimatkalla töihin kuuntelin kahden nuoren keskustelua siitä, pitäisikö hakea ko
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu
PIRJO MATTILA: Istumme kultturiareena Glorian aulassa ja puhumme.