Kaverit keskiössä. Raportti nuorten havannointi ja haastattelut (NuHa) hankkeesta
Nuorten havainnointi ja haastattelut (NuHa) aineisto kertoo helsinkiläisten nuorten vapaa-ajasta vuonna 2014. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen henkilökunta jalkautui helmi-kesäkuussa 2014 haastattelemalla nuoria eri puolilla Helsinkiä ja yli 350 työntekijää kohtasi yhteensä 1012 nuorta. Jalkautuminen nuorten pariin kuulemaan heidän ajatuksiaan elämästä Helsingissä oli hyödyllinen , hauska ja ennen kaikkea yhteinen oppimisprosessi nuorisoasiainkeskuksen henkilökunnalle.
Nuorten haastatteluja tehtiin ympäri Helsinkiä julkisissa tiloissa kuten puistot ja kauppakeskukset sekä puolijulkisissa tiloissa kuten kirjastot ja koulut. Lisäksi nuoria kohdattiin muiden kuin nuorisoasiainkeskuksen organisoimissa nuorten harrasteryhmissä.
NuHa:ssa käytettiin avointa haastattelumetodia. Haastattelijoilla ei ollut valmista runkoa tai tarkkaa listaa haastattelujen teemoista, vaan heitä ohjeistettiin ohjaamaan keskustelua nuorten vapaa-ajasta heidän oman puheen mukaan. Tällä metodilla oli tarkoitus saada selville, mistä nuoret itse haluavat puhua, kun he kertovat vapaa-ajastaan.
Helsinki ei ole nuorille yksi ja sama. Nuoria on monia, nuoruutta on monenlaista ja Helsingin sisään rakentuu erilaisia todellisuuksia. Nuoruuden moninaisuudesta huolimatta NuHa-aineistosta nousee esiin nuoria yhdistäviä asioita kuten kavereiden tärkeys, omalla asuinalueella viihtyminen, ”kiva” vapaa-ajan keskeisenä odotuksena ja tarve omaan identiteettiin sopivista tiloista.
Helsingin sosiaaliset ja maantieteelliset todellisuudet ovat eriytyneet ja tämä näkyy myös nuorten haastatteluissa. Nuoria erottavia tekijöitä on esimerkiksi kaupunkitilan käyttö: toisille Helsinki on suuri ja toisten maailma loppuu lähiostariin. Myös mietteet ja toiveet tulevaisuudesta piirtävät eroa nuorten välille. Osalle haaveeksi riittää työ, jolla tulee toimeen ja toisille unelmat rakentuvat matkustelusta maailmalla ja uratoiveesta rakkaan harrastuksen parista.
Nuorten vapaa-aika hankkeen tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä vapaa-ajan ja harrastustoimin
Asumismuotona vuorotellen molempien vanhempien luona asuminen on suhteellisen uusi ilmiö. &n
Miltä Suomen koulutus- ja palvelujärjestelmät näyttävät maahan muuttaneiden nuorten näkökulmasta?
Vuonna 2000 tehdyssä nuorten vapaa-aikatutkimuksessa oli melko vähän yhtäläisyyttä edeltäviin kou
Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiai
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa
Helsingissä oli vuonna 2016 yhteensä 64 465 10–21-vuotiasta nuorta.
Tutkimuksessa selvitetään 11–19-vuotiaiden vapaa-aikaa ja harrastuksia sekä nuorten arkea kodin,
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita.
Tämä 1950-luvun alussa toteutettu nuorten vapaa-aikatutkimus on unohdettu klassikko.
1980-luvulla Helsingissä tutkittiin laajasti väestön harrastuspalvelujen käyttöä ja vapaa-aikaa.
Kun Helsingin nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan suurpiiritasolla, on tuloksissa hie
Helsinkiläisnuoret arvelevat, että omana itsenään oleminen on Helsingissä muuta maata helpompaa.
”Ongelmat sosiaalityössä ovat jatkuvasti kompleksisempia kokonaisu
Helsingin kaupunginhallitus päätti vuonna 2012 käynnistää demokratiapiloteiksi kutsutun alueellis
Vuoden 1990 tutkimuksen esikuvana ja vertailukohteena oli vuoden 1982 tutkimus.
Yksin kaupungissa -kirjassa käsitellään yksinasumisen teemaa monesta näkökulmasta, syrjäytyneist
Syksyllä 2018 olen tehnyt Helsingin kaupungin nuorisopalveluissa selvitystyötä 10–12-vuotiaiden l
Nuoret ovat Helsingissä useammin ehdolla kuntavaaleissa
DelSam projekten kom till för det fanns en oro för att en hel del ungdomar är i risk att marginal
ANNA ANTTILA: Kun vietän täydellistä vapaa-aikaa, olen ulkona kavereiden kanssa nauramassa jollek
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu
PIRJO MATTILA: Istumme kultturiareena Glorian aulassa ja puhumme.
STINA HÖGNABBA: Nuorten hyvinvointikertomus on Helsingin kaupungin kokeilu koota tietoa nuorista