Kouluterveyskysely 2017 - katsaus Helsingin tuloksiin
Suurin osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja voi hyvin. Helsinkiläisten alakoululaisten hyvinvointi on varsin hyvällä tasolla. 8. ja 9. luokkalaisten elintavat näyttäisivät parantuneen lukuun ottamatta liikunnan harrastamista, ylipainoa ja nukkumista. Lukion ja ammattiin opiskelevien hyvinvoinnissa on puolestaan yhä eroja, mutta ne ovat kaventuneet. Syynä on se, että ammattiin opiskelevien hyvinvointi on kohentunut usealla mittarilla mutta lukiolaisten taas heikentynyt. Asiat selviävät tuoreen kouluterveyskyselyn Helsingin kuntakohtaisista tuloksista.
Noin seitsemän helsinkiläislasta ja -nuorta kymmenestä tuntee itsensä arvokkaaksi ja he kokevat elämänhallintansa olevan kunnossa. Lisäksi kahdeksan nuorta kymmenestä kokee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus, ja he pystyvät tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä ja toimimaan sen mukaisesti. Tärkeimpiä yhteisöjä lapsille ja nuorille ovat perhe, ystäväporukka ja lähiyhteisö.
Nuorten alkoholin ja tupakan käyttö vähentynyt
Raittiiden helsinkiläisnuorten osuus on koko maan trendin mukaan lisääntynyt. Humalahakuinen juominen on vähentynyt eniten 8. ja 9. luokkalaisten sekä ammattiin opiskelevien osalta. Silti toisen asteen opiskelijoista neljännes on edelleen tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Tupakointi on nuorilla vähentynyt, mutta nuuskan käyttö lievässä kasvussa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat suhtautuvat lukiolaisia myönteisemmin ikäistensä erilaiseen päihteidenkäyttöön.
Vaikka helsinkiläislapset ja -nuoret kokevat terveytensä keskimäärin hieman paremmaksi kuin koko maassa, joka viides toisella asteella opiskelevista tytöistä kokee terveytensä heikoksi. Tytöt kokevat myös poikia useammin väsymystä, koulu-uupumusta ja päänsärkyjä sekä selvästi enemmän ahdistuneisuusoireita. Ahdistuneisuuden kokemukset ovat myös lisääntyneet jonkin verran vuoteen 2013 verrattuna. Elintapojen osalta edelleen joka kolmas jättää koululounaan syömättä, yläluokkalaisten ja tosien asteen opiskelijoiden ylipainoisuus on lisääntynyt ja osa nuorista ei liiku ollenkaan.
Koulusta pidetään, mutta siellä myös yhä kiusataan
Helsinkiläislapset ja -nuoret myös pitävät koulunkäynnistä ja luokkien työrauha on edelliseen kyselyyn verrattuna parantunut. Silti koulukiusaaminen on varsin yleistä. Koulukiusaamisesta kärsivät edelleen useammin pojat ja he ovat useammin myös itse kiusaajina. Kyselystä kävi ilmi myös muita huolestuttavia piirteitä: joka kymmenellä yläluokkalaisella ei ole läheistä kaveria ja monet kokevat yksinäisyyttä. Alaluokilla melkein kaikilla on vielä vähintään yksi hyvä kaveri.
Tytöillä ja pojilla on lähes yhtä usein joku viikoittainen harrastus, eikä eroja koko maahan juuri ole. Helsinkiläispojista yli kolmannes kokee, että omalla asuinalueella on mielenkiintoista vapaa-ajan toimintaa, tytöistä vain viidennes.
Kouluterveyskyselyn tulokset ovat kaikkien nähtävillä kaupunkitasoisesti uudessa tulospalvelussa
Helsinkiläisten lasten ja nuorten kokemuksia hyvinvoinnista ja koulunkäynnistä on selvitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime syyskuussa julkaiseman kouluterveyskyselyn kaupunkikohtaisista tuloksista.
Kouluterveyskyselyyn vastasivat peruskoulun 4. ja 5. sekä 8. ja 9. –luokkalaiset sekä lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kokonaisarvio eri koulutusasteen oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnista tehdään, kun tulokset ovat täydentyneet.
- "Kaikilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet". Helsinkiläisnuorten kokemuksia hyvinvoinnista.
”Kaikilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet”-raportissa esitetään nuorten ryhmi
Amisbarometri on Suomen laajin amiskysely, joka keräsi tietoa ammattiin opiskelevien koulutukses
Helsingin kaupungin julkaisema Kvartti-lehti ilmestyy painettuna neljä kertaa vuodessa.
Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiai
Tutkimus luo kartoittavaa yleiskuvaa Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston opiskelijoiden terv
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvie
Tämä 1950-luvun alussa toteutettu nuorten vapaa-aikatutkimus on unohdettu klassikko.
Nuorista Suomessa -julkaisuun on Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi koonnut tilastotietoa&
Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Kun Helsingin nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan suurpiiritasolla, on tuloksissa hie
Opiskelijabarometrin tuottaa monipuolista tietoa korkeakouluopiskelijoiden opiskelusta ja elämäst
Selvityksen mukaan myönteistä on se, että monet maksuttomat, edulliset ja tietyille erityisryhmil
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Denna studie förverkligades genom ett tvåårigt forskningsprojekt berörande temat ungdomar oc
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Monet läheisistäni ihmettelivät, kun yhtäkkiä vietin jokaisen arkipäiväni liikunnan merkeissä.
“Elkötte, etinen kansa,
Lasta kaltoin kasvatelko
Luona tuhman tuuittajan,Helsingin tietokeskukseen sijoittuvan harjoitteluni kautta pääsin osallistumaan Nuorten hyvinvoin
Opiskeluhuolto on kaikkien tehtävä.
Liikunta ja kaikki fyysinen aktiivisuus ylipäätään on tärkeää – senhän me kaikki tiedämme.
SAMULI LIUSKARI: Olen syntynyt vuonna 1987.
STINA HÖGNABBA: Nuorten hyvinvointikertomus on Helsingin kaupungin kokeilu koota tietoa nuorista