Suurin osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja voi hyvin

Helsinkiläisten alakoululaisten hyvinvointi on tuoreen selvityksen mukaan varsin hyvällä tasolla. 8. ja 9. luokkalaisten elintavat näyttäisivät parantuneen lukuun ottamatta liikunnan harrastamista, ylipainoa ja nukkumista. Lukion ja ammattiin opiskelevien hyvinvoinnissa on puolestaan yhä eroja, mutta ne ovat kaventuneet. Syynä on se, että ammattiin opiskelevien hyvinvointi on kohentunut usealla mittarilla mutta lukiolaisten taas heikentynyt. Asiat selviävät tuoreen kouluterveyskyselyn Helsingin kuntakohtaisista tuloksista.

Noin seitsemän helsinkiläislasta ja -nuorta kymmenestä tuntee itsensä arvokkaaksi ja he kokevat elämänhallintansa olevan kunnossa. Lisäksi kahdeksan nuorta kymmenestä kokee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus, ja he pystyvät tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä ja toimimaan sen mukaisesti. Tärkeimpiä yhteisöjä lapsille ja nuorille ovat perhe, ystäväporukka ja lähiyhteisö.

Nuorten alkoholin ja tupakan käyttö vähentynyt

Raittiiden helsinkiläisnuorten osuus on koko maan trendin mukaan lisääntynyt. Humalahakuinen juominen on vähentynyt eniten 8. ja 9. luokkalaisten sekä ammattiin opiskelevien osalta. Silti toisen asteen opiskelijoista neljännes on edelleen tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Tupakointi on nuorilla vähentynyt, mutta nuuskan käyttö lievässä kasvussa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat suhtautuvat lukiolaisia myönteisemmin ikäistensä erilaiseen päihteidenkäyttöön.

Vaikka helsinkiläislapset ja -nuoret kokevat terveytensä keskimäärin hieman paremmaksi kuin koko maassa, joka viides toisella asteella opiskelevista tytöistä kokee terveytensä heikoksi. Tytöt kokevat myös poikia useammin väsymystä, koulu-uupumusta ja päänsärkyjä sekä selvästi enemmän ahdistuneisuusoireita. Ahdistuneisuuden kokemukset ovat myös lisääntyneet jonkin verran vuoteen 2013 verrattuna. Elintapojen osalta edelleen joka kolmas jättää koululounaan syömättä, yläluokkalaisten ja tosien asteen opiskelijoiden ylipainoisuus on lisääntynyt ja osa nuorista ei liiku ollenkaan.

Koulusta pidetään, mutta siellä myös yhä kiusataan

Helsinkiläislapset ja -nuoret myös pitävät koulunkäynnistä ja luokkien työrauha on edelliseen kyselyyn verrattuna parantunut. Silti koulukiusaaminen on varsin yleistä. Koulukiusaamisesta kärsivät edelleen useammin pojat ja he ovat useammin myös itse kiusaajina. Kyselystä kävi ilmi myös muita huolestuttavia piirteitä: joka kymmenellä yläluokkalaisella ei ole läheistä kaveria ja monet kokevat yksinäisyyttä. Alaluokilla melkein kaikilla on vielä vähintään yksi hyvä kaveri.

Tytöillä ja pojilla on lähes yhtä usein joku viikoittainen harrastus, eikä eroja koko maahan juuri ole. Helsinkiläispojista yli kolmannes kokee, että omalla asuinalueella on mielenkiintoista vapaa-ajan toimintaa, tytöistä vain viidennes.

Kouluterveyskyselyn tulokset ovat kaikkien nähtävillä kaupunkitasoisesti uudessa tulospalvelussa

Helsinkiläisten lasten ja nuorten kokemuksia hyvinvoinnista ja koulunkäynnistä on selvitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime syyskuussa julkaiseman kouluterveyskyselyn kaupunkikohtaisista tuloksista.

Kouluterveyskyselyyn vastasivat peruskoulun 4. ja 5. sekä 8. ja 9. –luokkalaiset sekä lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kokonaisarvio eri koulutusasteen oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnista tehdään, kun tulokset ovat täydentyneet.