Tutkimus

Nuoret Helsingin kaupungin tutkimuksissa

Kun on Unelmii... Raportti nuorten havainnoinnista ja haastatteluista 2016

Helsingissä oli vuonna 2016 yhteensä 64 465 10–21-vuotiasta nuorta. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus toteutti syksyllä 2016 #tärkeintämulle – jalkautumisen, jolla tavoitettiin  1510 nuorta eri puolilla Helsinkiä. Mukana jalkautumassa ja nuorten kanssa juttelemassa oli lähes koko nuorisoasiainkeskuksen henkilökunta.

Nuorilta kysyttiin kahta paikkaa, jossa he viettävät vapaa-aikaansa, mikä heille on tärkeintä, saavatko he tulevaisuudessa tehdä itselle tärkeitä asioita ja olla niiden ihmisten kanssa joista he pitävät,missä he ovat ja mitä he tekevät viiden vuoden kuluttua sekä tuntevatko he Ruuti-vaikuttamistoimintaa ja ovatko he osallistuneet siihen.

Yksiköt tuntevat hyvin oman toiminta-alueensa erityispiirteet ja nuorisotiloissa käyvät nuoret. Jalkautumisen avulla saadaan kuitenkin kontaktia myös niihin nuoriin, jotka eivät ole nuorisoasiainkeskuksen palvelujen käyttäjä mutta jotka liikkuvat yksikön alueella. nuoren liikkuma-alue on usein muuta kuin karttaan piirretyt viivat. Jalkautumisella ei ollut niinkään tarkoitus kerätä otannaltaan harkittua tutkimusaineistoa, vaan sen arvo syntyy muista asioista. Menetelmä osallistaa nuorisoasiainkeskuksen työntekijät ja lisää ymmärrystä nuorista, joiden vuoksi ja joiden kanssa työtä tehdään. Kaupunkitilan havainnointi nuoren näkökulmasta antaa mahdollisuuden asettua nuoret asemaan. Saatu tieto ei välttämättä kyseenalaista tai anna uusia mullistavia näkökulmia nuorisotyöhön, vaan todentaa, vahvistaa ja antaa tietoperustaisen tuen valituille toimintasuunnille. Lisäksi se parhaimmillaan herättää lisäkysymyksiä ja uusia suuntia, joihin voidaan paneutua jatkossa.

Tulee muistaa, että helsinkiläisnuoret ovat varsin heterogeeninen joukko, johon mahtuu monenlaisia nuoria. Jalkautumisella on tavoitettu laaja otos erilaisia, hyvinvoivalta vaikuttuvia nuoria ympäri Helsinkiä. Haastatteluissa on positiivinen vire ja keskustelut ovat olleet keveitä. 1510 vastaajan joukossa oli vain muutamia nuoria, joiden puheissa kuuluu pessimistinen suhtautuminen elämään ja tulevaisuuteen.

Nuorten hyvinvointia tutkittaessa havaitaan useimmiten, että suurin osa nuorista voi hyvin mutta noin 10 prosenttia ei. Nuorisotutkimuksessa kuuluu usein heikommassa asemassa olevien ääni. Jalkautumalla kohdattiin nuoria, jotka liikkuvat kodin ulkopuolella ympäri kaupunkia kavereiden kanssa. Neljän seinän sisällä olevien ääntä ei saada tällä menetelmällä kuuluviin. Jalkautumisen ajatuksena on, että jokainen kohdattu nuori on oikea nuori kertomaan ajatuksistaan. Todellisuus on, että suurin osa nuorista voi (yllättävän) hyvin, vaikka nuorisotyö ja tutkimukset antaisivat erilaisen kuvan.

Haastattelut vahvistavat monia asioita, mitä jo tiedetään:

    • Nuoret harrastavat ja hengailevat kavereiden kanssa.
    • Nuoret viettävät aikaa niin omilla asuinalueillaan kuin muualla Helsingissä, pihoilla ja puistoissa, isoissa kaupallisissa keskuksissa, lähiostareiden kulmilla ja harrastuspaikoilla.
    • Nuoret toivovat olevansa viiden vuoden päästä opiskelemassa tai töissä, vakaassa ja itselle mielekkäässä elämäntilanteessa.nuorille kaikkein tärkeintä ovat perhe, kaverit ja harrastukset.

Samalla esiin nousee kuitenkin asioita, joihin olisi hyvä kiinnittää entistä enemmän huomiota:

    • Nuoret kaipaavat tukea ja kannustusta tulevaisuuden koulutus- ja uratavoitteidensa saavuttamiseksi.
    • Nuorten sosiaaliset suhteet ja sosioekonominen elinpiiri osiltaan määrittävät nuorten vapaa-ajanviettoa ja tulevaisuudensuunnitelmia.  Vaikka kaverit ovat keskiössä vapaa-ajalla, perhe on usein kaikkein tärkeintä.
    • Kokonaisvaltainen hyvinvointi, tunne-elämä ja mahdollisuus elää itselle merkityksellisellä tavalla nyt ja tulevaisuudessa on yhtälailla tärkeää.
    • Nuoria tulee kohdata siellä, missä he ovat ja osoittaa, että heitä kuunnellaan ja arvostetaan.

Jalkautumalla huomataan konkreettisesti, että nuorten liikkuminen kaupungissa on paikoin hyvin laajaa ja paikoin pienellä alueella hengailua. Nuoret ovat aktiivisia kaupunkitilan käyttäjiä eikä heitä tulisi väheksyä kaupunkilaisille tarkoitettuja palveluja ja paikkoja suunniteltaessa. Nuorten toiveiden kuuleminen ja tarpeiden ymmärtäminen on kaikkien eduksi. Tapahtumia ja toimintaa tulisi olla niin nuorten asuinalueille kuin eri paikoissa, joihin nuoret kerääntyvät.

Jos nuorisotyöyksiköiden alueiden sisäiset erot ovat suuria, alueen nuorilla ei ole välttämättä yhteistä ja yhtenevää kokemusta asioista. Tämä asettaa haasteita eri yksiköiden työlle, mutta myös mahdollisuuksia monipuoliselle toiminnalle ja uudenlaisen yhteisöllisyyden rakentamiselle, mikä voisi parhaimmillaan ehkäistä nuorten koettujen mahdollisuuksien eriytymistä. Päämäärättömyys niin vapaa-ajanvietoissa kuin tulevaisuudensuunnitelmissa kuuluu nuorten vastauksissa ja heijastaa nuorten elämää tässä ja nyt. Vapaa-ajalla halutaan ottaa rennosti ja tulevaisuuden suuntaa hahmotellaan rauhassa.

Jututetut nuoret suhtautuvat tulevaisuuteensa hyvin optimistisesti. Koulutus koetaan tärkeäksi, jotta voi tehdä itselleen mielekästä työtä tulevaisuudessa. Nuorten työelämätaitojen vahvistaminen ja kannustaminen omien unelmien toteuttamiseen olisivat hyviä kehittämissuuntia nuorisotyölle. Myös muunlaisten elämänsuunnitelmien ja haaveiden tukeminen auttaa nuorta löytämään oman polkunsa ja juttunsa tulevaisuudessa.

Nuorisoasiainkeskuksen visio on, että koko Helsinki on nuorille kiva paikka. Kiva on sitä, kun on kavereita, tekemistä ja on muille tärkeä. Helsinkiläinen nuori osaa nähdä maailman toisten silmin. ”Nuhailulla” nuorisoasiainkeskuksen työntekijät ja nuoret ovat yhdessä tekemässä Helsingistä entistä kivempaa paikkaa.

”Kun on unelmii, on tavoitteita”

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset