Tutkimus

Nuoret Helsingin kaupungin tutkimuksissa

Nuoret Helsingissä 2011

Tutkimuksessa selvitetään 11–19-vuotiaiden vapaa-aikaa ja harrastuksia sekä nuorten arkea kodin, koulun ja kavereiden kautta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kysellä kevään 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui 1 433 nuorta 42 koulusta eri puolilta Helsinkiä.

Nuorten luovista harrasteista eniten suosiotaan ovat kasvattaneet valokuvaus ja populaarimusiikin soittamien ja laulaminen. Tytöt ovat erityisesti innostuneet kuvaamaan ja laulamaan. Pyöräily on yleisin nuorten liikuntamuoto. Joka toinen nuori pyöräilee säännöllisesti. Talvilajien harrastaminen on selvästi yleistynyt reilussa kymmenessä vuodessa. Kokonaan liikuntaa harrastamattomia nuoria oli vuonna 2011 vähemmän kuin vuonna 2000. Vieraskielisiä kirjoja ja lehtiä seuraa säännöllisesti noin viidennes 11-19-vuotiaista nuorista. Sanoma- tai iltapäivälehtien lukeminen internetissä tai esimerkiksi Wikipedian hyödyntäminen nousivat kolmanneksi yleisemmäksi tavaksi lukea jotakin. Päivittäin tietokonepelejä pelaa 39 prosenttia helsinkiläisnuorista. Vuonna 2000 vastaava osuus oli 29 prosenttia. Eniten on lisääntynyt tyttöjen pelaaminen. Nuoret ovat omaksuneet sosiaalisen median käytön samalla tavalla kuin kymmenen vuotta sitten kännykän käytön. Lähes kaikki ovat ruudun ääressä päivittäin. Nuoret pyrkivät ahkerasti vaikuttamaan koulujen oppimisympäristöön.

Helsinkiläisnuorista 62 prosenttia asuu ydinperheessä. Joka kymmenes nuori on moniperheinen lapsi, eli hän asuu vuoroin äidin, vuoroin isän kanssa. Joka kymmenes on perheensä ainoa lapsi. Yhtä yleistä on kuulua suurperheeseen, jossa sisaruksia on neljästä kuuteen.

Nuorten asenteet päihteiden käyttöä kohtaan ovat muuttuneet selvästi kielteisempään suuntaan reilussa kymmenessä vuodessa. Erityisesti tupakointiin suhtaudutaan nyt torjuvasti. Nuorten tulevaisuuteen liittyvät pelot ovat yleistyneet. Eniten nuoret pelkäävät rahattomuutta, läheisen ihmisen menettämistä ja työttömyyttä. Nuorten jatkokoulutussuunnitelmat ovat räikeässä ristiriidassa todellisen työmarkkinoille sijoittumisen ja ennakoitujen työvoimatarpeiden kanssa. Erityisesti yliopistoihin halajaa lähes kaksi kolmesta peruskoululaisesta, mutta sinne päätyy lopulta alle kolmannes. Sen sijaan ammatilliseen peruskoulutukseen tähtää alle kymmenen prosenttia nuorista, vaikka työelämä kaipaisi näistä osaajia moninkertaisen määrän.

 

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset